Kipuherkkyys

Pitkään jatkunut krooninen migreeni on tehnyt tuhojaan. Silloin kun kohtaukset olivat elämässäni jatkuvasti, viikottain, totuin kipuun niin että se oli normaalia. Euforiaa olivat ne päivät kun kipua ei tuntunut.
Nyt kun olen saanut olla kivusta vapaana jo vuoden päivät en tahdo kestää kipua enää ollenkaan.

Kuva: Terve.fi

Pitäisi mennä hammaslääkäriin poistamaan kaksi viisaudenhammasta (oikeastaan ei olisi varaa poistaa niitä, miten se vaikuttaa älykkyyteen...viisaudenhampaat puhkeavat vasta murrosiän jälkeen, silloin kun ihmisen oletetaan viisastuneen?) ai niin, asiaan. En enää uskalla mennä hammaslääkäriin. Eikä ainoastaan se kipu mikä tulee puudutuspiikistä tai hampaan ikenen kolotus, vaan se, että tiedän kehoni reagoivan kivulla potenssiin kymmenen. Jos kaksi hammasta poistetaan, kipu on siitäkin kaksinkertainen. Eli saan aivan tautisen migreenikohtauksen. Mistä sen etukäteen tiedän? No siitä, että pelkästään hammaskiven poisto laukaisi järkyttävän kohtauksen. En silloin ymmärtänyt, etten voi olla suu ammolleen puoli tuntia, etteikö siitä olisi seurauksia.

Viime tammikuussa jouduin leikkaukseen ja nukutusaineiden vaikutus kehooni oli kolme päivää tiputuksessa. Oksensin ja olin kivuissani, migreenissä ja missä lie. Koska mikään ei pysynyt sisällä, jouduttiin laittamaan tippa ja lopuksi turposin niin, että jouduttiin antamaan nesteenpoistolääkettä. Onneksi sain kipuun kolmen tunnin välein piikin suoraan lihakseen. En perusta huumelääkkeistä, mutta jos sillä hetkellä olisi kysytty, haluatko mielummin olla kivussa vai haluatko koko kehon turruttavan tunteen pariksi tunniksi, eli ??!/#=?  Kuten olen aikaisemmin todennutkin, Ei lääkkeille vaihtuu hyvin pian kipukokemuksen vallassa, antakaa mitä vain, kunhan tämä tuska loppuisi.

Lopulta oli pakko käyvä hammaslääkärissä, kun hammaskipu jäi päälle. Puudutus ei tuntunut juuri lainkaan. Hampaan repiminen hiukan vatsanpohjassa, mutta hetkessä kaikki oli ohitse. Ihanaa. Kävin hakemassa viereisestä kaupasta vielä munkit koko hammashoitolan porukalle. Niin onnellinen olin kivusta vapautumisesta. Tiesin kyllä, ettei tässä ole kaikki. Lääkitsin itseni hyvin heti parin tunnin päästä, kun sain juoda ja tottakai illan aikana migreeni iski. Täsmälääke kielenpäälle ja nukkumaan. Sillä ja kipulääkkeillä selätin tämän hammaspeikon aiheuttaman migreenikohtauksen.

Kuten jo aiemmin totesin, kipu jätti jälkensä ihooni. Se herkistyi niin, että märät hiuksenikin aiheuttivat tuntemuksen alkavasta migreenikohtauksesta. Välillä tuntui, että jos saan just nyt sakset käsiini, niin leikkaan siltä seisomalta pitkät hiukset niin lyhyiksi, etten tuntisi hiusten painoa päänahassa. Ponihäntä oli myös tuskallinen, koska se repi jo valmiiksi herkkää päänahkaa.

Välillä huomasin ihmisten katseista ehkä ajatuksen, luulosairas tai jotain vastaavaa. Tai sitten sen ajatuksen, että olen liian kipuherkkä ja peräti itse aiheutan kohtaukset.

Onneksi tietoisuuteni on kasvanut. Lukemalla myös seuraavat jutut sain lisää varmuutta itseeni, ettei kaikki ole vain minun päässäni kehitettyä vaan tutkittua tietoa migreenistä ja kivusta. Ja jos kipu on tehnyt tuhojaan aivoissani, niin ilouutinen on se, että elimistö korjaa ja parantaa itse itseään. Vielä on siis meillä migreenikoilla toivoa, jopa paremmasta!

Kuva: Selkäkanava.fi

Lue miten krooninen kipu jättää jäljet aivoihin
Lue kivusta
Lisää kroonisesta kivusta
Aivomuutokset kroonistuneessa kivussa
Ihon kipuherkkyys migreenipotilailla