torstai 31. joulukuuta 2015

Maasta sinä olet tullut...

Onkohan monikaan ajatellut sanojen merkitystä? Sanojen kirjoittajat olivat jo aikoinaan fiksuja, kun tiesivät, että ihminen koostuu samoista aineita kuin maakin: hiilestä, vedestä ja vedystä. Vaikkakin lääketieteen menetelmät ja välineet kehittyivät vasta 1800-luvulla ja silloin ymmärrettiin ihmisen biologiaa, eli mistä ja miten ihminen koostuu.

Niin minä, kuin sinäkin, olemme pelkkää hiiltä, vetyä, typpeä ja happea, lisäksi hippusellinen kivennäis- ja hivenaineita, elintärkeitä sellaisia. Rautaa, kromia, kuparia, kobolttia, mangaania, piitä, sinkkiä, tinaa ynnä muita metalleja. Mitä ihmettä? Ja vieläpä kadmiumia, klooria, nikkeliä, rikkiä ym myrkyksi tiedettyjä aineita.
Kasvikset ovat terveellisiä


Ajattelin aiemmin, että kun on raudanpuutos, niin se tarkoitti vain samaa sanaa kuin rautanaulassa, muttei sentään oikeaa rautaa. Mutta kyllä, meidän elimistössä on ja kulkee useita metalleja/ mineraaleja ja muita outoja hiukkasia, mitä olemme ajatelleet olevan vain tavaroissa ja esineissä!

Miksi esimerkiksi rauta on niin tärkeä elimistössä?

Rauta sitoo ja kuljettaa happea ja osallistuu elimistön immuniteettijärjestelmään. Rautaa on elimistössä eniten veressä. Naisilla raudan tarve on suurempi kuukautisten vuoksi. Rautahan ei poistu elimistöstä kuin veren mukana. Hyvä keino on käydä SPR:llä kylässä, jos hemoglobiini näyttää liikaa punaista. Liika rauta elimistössä ei ole eduksi ja sillä tiedetään olevan osuutta sydän- ja verisuonisairauksiin. Miehillä ei yleensä ole raudan puutetta eikä sitä erikseen kannata tankata ellei sitten ole huippu-urheilija.

Kivennäis- ja hivenaineiden tärkeys

Kullakin kivennäis- ja hivenaineella on tärkeä tehtävänsä ihmisen elimistössä. Liian pienet määrät voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja liian suuret taasen myrkytyksen. Ruoansulatus- ja suolistohäiriöt, muut ravintoaineet, lääkkeet tai huonot elintavat voivat vaikuttaa näiden tärkeiden pikkuaineiden imeytymistä. Liian pitkälle viety ruoanjalostus vie ravintoaineita ja taasen liian yksipuolinen ravinto voi aiheuttaa elimistössä puutoksia. Puutoksia voi tulla myös runsaassa hikoilussa esim. kovan urheilun myötä, ripulissa tai oksennustaudissa.

Mineraalit vaikuttavat immuunijärjestelmässä, säätelevät kudosnesteiden tasapainoa, lihashermojen herkkyyttä, solukalvojen ja -seinämien läpäisevyyttä.

Natrium, kalsium, kalium ja magnesium vaikuttavat lihasten ja hermoston toimintaan.

Natrium, kalium ja kloridi osallistuvat elimistön happo-emästasapainon säätelyyn. Migreeniin vaikuttaa elimistön happo-emästasapaino, ionien toiminta verisuonissa eli nestetasapaino.

Kalsium ja fosfori vaikuttavat luuston ja hampaiden muodostumiseen.

Seuraava kokoelma ja tiedot ovat kopsattu blogista: Kysy mammalta
Hän on tehnyt niin suuren työn ja koonnut tiedot kattavasti, joten päätin jakaa niitä teillekin. Blogista löytyy lisää tietoa, kuten esimerkiksi mistä ruoka-aineista ko. kivennäis- tai hivenaineita saa. Lisäsin itse kuvat ja lisäinfoa sinisellä.

"Raskasta" luettavaa, joten lue mielenkiintoisimmat:

Lue lisää: Alumiinin terveysvaikutukset
Alumiini (Al)Ihmiselimistössä alumiinia pidetään haitallisena aineena, sitä on jo sikiöillä. Kertyy keuhkoihin, maksaan, sydämeen, luukudokseen, kilpirauhaseen, kiveksiin, aivoihin. Aikuisessa ihmisessä on alumiinia 50-150 mg. Maaperässä alumiinia on 8,8 g/100g, yleensä alumiinisilikaattina tai alumiinioksideina

Alumiinia liukenee astioista ruokiin. Myös happolääkkeissä on alumiinia.



Arsenikki, Arseeni (As)
Lue lisää: Evira: Arseeni ja riisi¨
Ympäristömyrkky. Ihmisessä on arseenia n. 14 mg. Arseeni imeytyy hyvin ja kertyy maksaan, kynsiin ja hiuksiin. Arseenia on maassa 0,05 mg/100g. Esiintyy luonnossa metallina ja yhdisteinä.
Vaikutus elimistössä
Seleenin vastavaikuttaja (pienet määrät arseenia estävä seleenimyrkytyksen)

Arseeni on radonin ohella pahimpia yksittäisten kaivojen veden laadun ongelmia Suomessa.

Boori (B)Oletettavasti (tutkimustieto ei vielä riittävästi) välttämätön ihmisen aineenvaihdunnalle. Ihmisessä on booria n. 10 mg. Maaperässä booria on 10 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Tukee elimistön rakennusprosesseja.
Lisää luuaineksen kalsiumpitoisuutta
Lisää estrogeenin ja testosteronin määrää veressä.
Aivojen toiminta
Solujen viestitys

Booria yhdisteenä käytetään lasivillan valmistuksessa sekä mm. veden pehmentämisessä. Lääkkeenä silmän desifioinnissa. Boori on välttämätön kasvien hivenaine, siksi sitä käytetään lannoitteissa. Ihminen saa booria kasvisruuista.



Elohopea (Hg)Elohopea on ihmiselimistölle myrkyllistä. Sitä kertyy aivoihin, silmiin, maksaan, kilpirauhaseen, munuaisiin, suolistoon. Esiintyy luonnossa sinooperissa (elohopeasulfidi). Maaperässä 0,5 mg/kg.



Elohopeaa on hammaspaikoissa, paristoissa, mittareissa. Uusi lähde on kotien energiansäästölamput. Ei poistu elimistöstä. Suurin lähde on kalaöljy.

Fluori, fluoridit (F)Fluori esiintyy elimistössä fluorideina hampaissa ja luissa (95% fluorista) sekä kilpirauhasessa ja kudoksissa. Elimistössä fluoria on noin 3-7 mg. Fluori on ihmiselle välttämätön hivenaine fluoridimuodossa. Maaperässä fluoria on noin 65 mg/100g.
Vaikutus elimistössäEhkäisee hampaiden reikiintymistä
Rakentaa hammaskiillettä
Osallistuu luuston ja hampaiden muodostamiseen


Fluoria käytetään teflonmuovin valmistuksessa, lasin syövytyksessä, hyönteismyrkyissä, hammastahnoissa sekä ydinteknologiassa.

Fosfori (P)
Ihmisen elimistössä on eniten fosforia. 90% siitä on sitoutuneena luihin ja hampaisiin kalsiumfosfaattina (hydroksiapatiitti). Loput fosforista on lihaksissa (9%) ja hermoissa (1%). Ylimääräinen fosfori sitoo kalsiumia ja poistaa sitä virtsan (70%) ja ulosteen (30%) mukana. Suomessa fosforin liikasaanti on tavallisempaa kuin puutos.
Vaikutus elimistössä
Ihminen ei tule toimeen ilman fosforia.
Solut varastoivat ja muuntavat energiaa fosforiyhdisteen (ATP= adenonsiinitrifosfaatti) avulla.
DNA:n, geenien, luuston ja hampaiden rakennusosa
Luuston rakennusaine
Hermoston toiminta
Sydämen toiminta
Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihdunta
Veren emäksisyyden ylläpito (pH 7,39 - 7,41)

Fosfaatit ovat tärkeitä lannoitteita. Yhdisteitä käytetään myös räjähteissä, kasvinsuojeluaineissa, hammastahnassa ja pesuaineissa.


Germanium (Ge)Tätä alkuainetta on maaperässä, vihanneksissa, eläimissä ja ihmisissä.
Vaikutus elimistössäParantaa soluhengitystä
Toimii antioksidanttina
Säätelee immuunijärjestelmän tasapainoa

Nähtävästi vaikuttaa positiivisesti esim. reuman, ruoka-allergioiden, liian veren kolesterolin, virusinfektioiden sekä syöpäsairauksien hoidossa.



Hopea (Ag)Ihmiselimistössä hopeaa on hiuksissa, maksassa, sydämessä ja lymfarauhasissa.
Vaikutus elimistössäSuojaa seleenin yliannostukselta





Jodi, jodidi (I)Suurin osa jodista (2/3) on kilpirauhasessa. Elimistössä jodia on 10-50 mg. Jodi on välttämätön hivenaine. Ihmisen päivittäinen jodintarve vaihtelee eri henkilöillä, riippuen ravinnosta, juomavedestä ja ilmastosta. Jodin puutetta esiintyy yleisesti alueilla, jotka ovat kaukana merestä. Kalojen jodipitoisuus laskee 60% kun ne paistetaan, grillataan tai keitetään. Siirtyminen raakaan kalaan, kenties…
Vaikutus elimistössäOsallistuu kilpirauhashormoni tyroksiinin tuottamiseen, jolla on vaikutusta aineenvaihduntaan (erityisesti hiilihydraattiaineenvaihdunta).
Stressinsietokyky
Painohallinta
Energiantuotanto
Sydämen toiminta
Kasvu

Kadmium (Cd)
Ihmiselle myrkyllinen raskasmetalli. Kadmium kertyy maksaan ja munuaisiin, mutta myös luuainekseen ja hampaisiin. Vastasyntyiden elimistössä ei ole kadmiumia. Iän mukana kadmiumpitoisuus kasvaa, 50-vuotiaan elimistössä voi olla 20-30 mg kadmiumia. Maaperässä on kadmiumia 0,1-0,2 mg/kg.
Vaikutus elimistössäVahingoittaa munuaisia
Häiritsee monien entsyymien toimintaa, jolla on vaikutusta elimistöön hyvin monipuolisesti
Nostaa verenpainetta

Tärkeimmät saantilähteet ovat tupakka, viljavalmisteet, vihannekset ja hedelmät, sisäelimet, katkaravut, pellavansiemenet sekä sienet. Pellavansiemeniä tulisi nauttia vain satunnaisesti ja lyhyitä ajanjaksoja kerrallaan.


Kalium (K)
Elimistössä on noin 115-170 g kaliumia, siitä 80% on luissa ja 2% solun ulkoisessa nesteessä, loput on solujen sisässä. Vain vähän kaliumia on solujen ulkopuolella verenkierrossa. Kaliumin puute on hyvin harvinaista Suomessa. Maaperässä n 2,59 g/kg. Kalium liukenee helposti keitinveteen, höyrytys tai uuni on parempi kypsennysmenetelmä. Ruuan lisäaineissa on paljon kalium-yhdisteitä.
Vaikutus elimistössä
Tasoittaa ja säätelee verenpainetta
Neste- ja happo-emästasapainon ylläpito
Solujen toiminta ja huolto
Hermoimpulssien välittyminen
Lihastoiminta
Hiilihydraattien ja proteiinien aineenvaihdunta
Munuaisten toiminta
Aivojen happi- ja ravintoainehuolto
Sydämen sähköinen toiminta
Ruuansulatuskanavan liikkeiden säätely
Entsyymitoiminta
Hormonien erittyminen

Kloori, kloridi (Cl)Kloori esiintyy kloridi-muodossa. Elimistössä on noin 75-100g klooria. Suurin osa solun ulkopuolisessa nesteessä, plasmassa ja kudosnesteessä. Puutos on harvinainen. Suomalaiset saavat yleensä liikaa klooria, johtuen runsaasta suolan käytöstä. Maaperässä klooria on 0,031mg/kg. Merivedessä 1,9 mg/l. Yleisin kloorin muoto on natriumkloridi. Tässä muodossa kloori on kasveissa, eläimissä ja ihmisessä. Klooridioksidi on ruuan lisäaine, jota käytetään jauhojen valkaisuun ja koostumuksen parantamiseen.Vaikutus elimistössäPitää yllä elimistön nestetasapainoa (veden ja suolojen säätely)
Tuottaa mahalaukun suolahappoa
Auttaa maksaa poistamaan myrkkyjä elimistöstä
Happo-emästasapainon ylläpito
Osallistuu punasolujen hiilidioksidin kuljetukseen
Kulta (Au)Ihmiselimistön kaikissa kudoksissa on kultaa. Eniten kultaa on keuhkoissa, veressä, sydämessä ja aivoissa.
Vaikutus elimistössä
Tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta, uskotaan liittyvän immuunipuolustukseen






Kupari (Cu)Kuparia on ihmiselimistössä veriplasmassa, maksassa, luuytimessä, aivoissa, sydämessä, munuaisissa ja kudoksissa. Keskimäärin 50-150 mg. Kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine. Kuparista on harvoin puutetta, jos ravinto on monipuolinen.
Vaikutus elimistössäOsallistuu hormoniaineenvaihduntaan, energiantuotantoon ja rasva-aineenvaihduntaan.
Suojelee ennenaikaiselta ikääntymiseltä
Osallistuu moniin kemiallisiin prosesseihin: melaniinin tuotantoon, hermoimpulssien kuljetukseen, lymfajärjestelmän aktivointiin, elimistön puolustusreaktioihin (makrofagit ja neutrofiilit)
C-vitamiinin hyväksikäyttö
Ihon ja hiusten aineenvaihdunta sekä pigmentti
Veren- ja luidenmuodostus
Proteiiniaineenvaihdunta.
Edistää aivojen, hermojen ja sidekudoksen kehittymistä.

Koboltti (Co)Ihmisen elimistössä on kobolttia noin 1-1,5 mg, sitä on veriplasmassa sitoutuneena albumiiniin, maksassa, sydämessä, munuaisissa, luussa. ja lihaksissa Ravinnon sisältämästä koboltista ihminen ottaa noin 80%. Koboltin puutos on harvinainen. Maaperässä kobolttia on 0,001-0,002 g/kg.
Vaikutus elimistössäOsallistuu aineenvaihduntaan B12-vitamiinin osana
Osallistuu punaisten verisolujen tuotantoon


Kromi (Cr)Elimistössä kromia on noin 5,2 - 10,4 mg. Eurooppalaisilla ja pohjoisamerikkalaisilla n. 6 mg, afrikkalaisilla 7,45 mg, Kauko-Idässä asuvilla 11,8 mg ja Lähi-idässä 12,5 mg. Kromia on ihossa, luissa, lihaksissa, pernassa, munuaisissa, kiveksissä ja rasvakudoksessa sekä pieniä määriä sydämessä, haimassa, keuhkoissa ja aivoissa. Välttämätön hivenaine ihmiselle. Kromin puutetta ei yleensä esiinny, ellei syödä pelkästään eineksiä.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu glukoosiaineenvaihduntaan insuliinin avulla (siirtää glukoosia verestä soluihin).
On monien entsyymien ja hormonien rakenneosa.
Osallistuu kolesteroliaineenvaihduntaan säätelemällä veren rasvapitoisuutta
Vähentää rasvan määrää veressä
Lisää HDL-kolesterolin määrää
Osallistuu proteiinisynteesiin
Osallistuu immuunipuolustukseen
Osallistuu ruokahalun säätelyyn

Litium (Li)Ihmisen elimistössä litiumia on aivoissa, luukudoksessa ja kilpirauhasessa. Sitä ei ole osoitettu ihmiselle välttämättömäksi. Ihminen saa yleensä tarvittavan määrän litiumia ravinnosta, joten puutos on harvinaista. Maaperässä litiumia on 0,005g/100g
Vaikutus elimistössäEhkäisee sydän- ja verisuonitauteja, nivelreumaa, mahahaavaa.
Lue lisää: Kipulääkkeet
Litium nostaa veren kalsium-, magnesium- ja fosforipitoisuutta
Hermoston toiminta
Vaikutukset lääkinnällisillä annoksilla
Noradrenaliinin erittymisen lisääntyminen
Natriumin korvautuminen solunulkoisissa nesteissä
Luiden mineraalipitoisuuden lasku
Magnesiumin, kalsiumin ja fosforin määrän lisääntyminen veriseerumissa
Lisäkilpirauhashormonin lisääntynyt määrä veriplasmassa (säätelee kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaa)
Kilpirauhashormonin synteesin väheneminen ja vapautumisen hidastuminen
Insuliinin vapautumisen lisääntyminen ja glykogeenin muodostumisen lisääntyminen lihaksiin
Vasopressiinin määrän lisääntyminen veriplasmassa
Aldosteronin määrän tilapäinen lisääntyminen veriplasmassa

Litiumia käytetään esimerkiksi sarjoittaisen päänsäryn lääkkeenä.

Lyijy (Pb)Lyijy on ihmiselle terveysriski. Lyijy varastoituu luustoon, munuaisiin ja kiertää verenkierrossa. Maaperässä 0,002 g/100g. Ihminen saa lyijy ruuasta, juomavedestä, käyttöesineistä, kosmetiikasta ja ilmasta.
Vaikutus elimistössäTuhoaa nivelten rustoa, edistää nivelrikkoa ja heikentää lasten hampaita.
Heikentää vastustuskykyä




Vielä nykyäänkin aina silloin tällöin löydetään leluista ja värillisistä astioista lyijyä.

Magnesium (Mg)
Kivennäisaine, joka varastoituu elimistössä hampaisiin ja luukudokseen. Sitä on kivennäisaineista neljänneksi eniten ihmisessä eli 20-30 g. 60% on sitoutuneena luustoon, loput ovat muissa osissa pääasiassa luurankoa tukevissa lihaksissa (20%) ja hermoissa sekä veressä. Magnesiumia on myös sydänlihaksessa, aivoissa, maksassa, kilpirauhasessa, munuaisissa. 98% magnesiumista on solujen sisässä. Kun ruokavalio on monipuolinen, riski magnesiumin puutteeseen on hyvin pieni.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu katalysaattorina noin 300 kemialliseen entsyymiprosessiin elimistössä.
Aktivoi geenien DNA:n
Välttämätön proteiinien valmistukselle ja hiilihydraattiaineenvaihdunnalle.
Luiden, hermoston ja lihasten rakenneosa
Auttaa monien vitamiinein ja mineraalin hyväksikäyttöä elimistössä.
Välttämätön sydämen terveydelle
Säätelee elimistön happo-emästasapainoa
Osallistuu immuunipuolustukseen tukemalla B-solujen toimintaa

Mangaani (Mn)
Elimistössä mangaania on rinta- ja käpyrauhasessa, maksassa, munuaissa, sydämessä ja luukudoksessa. Vähäisiä määriä on keuhkoissa ja lihaskudoksessa. Elimistössä mangaania on noin 10-20 mg. Mangaani on ihmiselle välttämätön hivenaine. Mangaania poistuu elimistöstä, joten sitä pitää saada päivittäin ravinnosta.
Vaikutus elimistössäVaikuttaa ruston, luuston ja nivelten kehittymiseen, kuten myös haiman beetasolujen, sisäkorvan ja lisääntymiskyvyn kehittymiseen.
On mukana monissa entsyymeissä.
Vaikuttaa aineenvaihduntaprosessiin monilla tasoilla (proteiini- hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta)
Osallistuu veren hyytymiseen ja B1-vitamiinin toimintaan.
Nukkuminen (melatoniin tuotanto)
Hormonituotanto
Hiusten ja ihon väri (melaniin muodostuminen)
Aivojen normaali toiminta

Molybdeeni (Mo)Ihmisen elimistössä on 0,2-16 mg molybdeeniä, suurin osa siitä on maksassa, keuhkoissa, luukudoksessa ja ihossa. Molydeeni on ihmiselle välttämätön hivenaine. Ihminen saa ravinnosta yleensä täysin riittävästi molybdeeniä.
Vaikutus elimistössä
Mukana kolmessa entyymissä (ksantiini, aldehydi- ja sulfidioksidaasi)
Tarvitaan virtsahapon tuotantoon ja erittymiseen.
Osallistuu hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan
Ennaltaehkäisee kariesta hampaissa
Osallistuu raudan aineenvaihduntaan
Osallistuu suvunjatkamiseen (miehet)

Natrium (Na)Ihmisen elimistössä natrium sijaitsee pääasiassa solujen ulkopuolella 50%, luustossa 30-40% ja solunulkoisessa nesteessä loput. Kaikkiaan natriumia on elimistössä 80-100g. Puutos erittäin harvinainen. Nykyruuassa on huomattavasti enemmän natriumia, mitä ihminen oikeasti tarvitsee. Maaperässä natriumia on 2,8 g/kg. Esiintyy natriumkloridina, natriumbromidina, natriumsilikaattina ja natriumkarbonaattina. Natriumia on runsaasti lisäaineena eri muodoissaan eineksissä.
Vaikutus elimistössäPitää yllä kehon nesteiden osmoottista painetta yhdessä kloorin kanssa.
Säätelee verenpainetta
Osallistuu hermo-lihasimpulssien välittämiseen 
Osallistuu happo-emästasapainon ylläpitoon.
Kuljettaa ravintoaineita solukalvojen läpi. 
Natriumin yhdisteistä ruokasuola eli natriumkloridi sekä sooda eli natriumkarbonaatti ovat tunnetuimmat.

Nikkeli (Ni)Ihmisessä nikkeliä on kaikissa kudoksissa, eniten selkäytimessä, ihossa ja hiuksissa. Kaikkiaan 10 g. Nikkeliä ei ole kuitenkaan vielä todistettu ihmiselle välttämättömäksi hivenaineeksi. Maaperässä nikkeliä on 180 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Entsyymien aktivointi
Suojelee solukalvoja

Nikkeliä on joissakin papu-ja teelajeissa.

Pii (Si)Elimistössä on 1-4 g piitä. Sitä on eniten ihossa, jänteissä, lymfarauhasissa ja valtimoissa. Lisäksi piitä on luissa, rustoissa, lihaksissa, kynsissä ja aivokudoksessa. Piitä on runsaasti maaperässä 27,6 g/100g.
Vaikutus elimistössä
Muodostaa luuainesta ja osallistuu luiden luutumiseen
Edistää kollageenin ja elastiinin muodostumista.
Vahvistaa luustoa ja ylläpitää sidekudosten, ihon, verisuonten ja kynsien kimmoisuutta.

Piitä käytetään puolijohteisiin, lasiin, sementtiin sekä keramiikkaan. Silikonit ovat piin tärkeitä polymeerejä, joita käytetään voiteluaineissa, liimoissa, saumausaineissa, rintaimplanteissa ja leluissa.

Rauta (Fe)
Ihmisen elimistössä rauta varastoituu proteiineihin sitoutuneena maksaan, pernaan ja haimaan. Lisäksi rautaa on luustossa luuytimessä, lihaksissa ja lymfajärjestelmässä sekä hemoglobiiniin sitoutuneena veressä. Rautaa ihmisen elimistössä on keskimäärin 3-4,5 g. Vastasyntyneellä 200 mg. Rauta on ihmiselle välttämätön hivenaine.
Vaikutus elimistössä
Mukana entsyymeissä (katalaasi, peroksidaasi, sytokromit) ja kemiallisissa prosesseissa.
Hemoglobiinin rakennusosa, kuljettaa happea elimistössä keuhkoista kehon kaikkiin soluihin
Parantaa vastustuskykyä osallistumalla T-solujen, B-solujen ja neutrofiilien tuotantoon

Raudanpuutos voi aiheuttaa päänsärkyä ja liika rauta elimistössä voi sairastuttaa.

Rikki (S)Ihmiselle välttämätön mineraali. Ihmisessä rikki on varastoituneena ihoon, nivelnesteeseen, nivelsiteisiin, ja rustoon. Keskimäärin noin 100-175 g. Maaperässä n 0,05 g/kg.
Vaikutus elimistössä
Kasvu
Haavojen paraneminen
Osallistuu hapettumisprosesseihin
Hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunta
Verenkierto
Hiusten, ihon ja nivelten hyvinvointi
Sidekudoksen vahvistaminen
Hermoston toiminta


Seleeni (Se)Ihmisen elämälle välttämätön hivenaine. Elimistössä sitä on noin 5-30 mg. Eniten seleeniä on lihaksissa, maksassa, munuaisissa ja pernassa sekä miehillä kiveksissä. Orgaaninen seleeni imeytyy paremmin kuin epäorgaaninen.
Vaikutus elimistössäSuojaa elimistöä hapettumiselta (antioksidantti).
Parantaa vastustuskykyä ja suojaa tulehduksilta, osallistumalla T- ja B-solujen toimintaan
Osallistuu kasvuhormonien ja prostaglandiinien toimintaan. (Vaikuttaa kivunsietokykyyn.)
Lisää hyvän HDL-kolesterolin osuutta.
Lisää solujen vastustuskykyä syöpäsoluja vastaan.
On osa monia glutationiperoksidaasi-entsyymejä, joka suojaa radioaktiivisen säteilyn, solumyrkkyjen, alkoholin, lyijyn, elohopean, kadmiumin ja arsenikin vaikutuksilta sekä hermolääkkeiden sivuvaikutuksilta.
Seleeni on osana n. 30 entsyymissä.
Seleeni osallistuu kilpirauhasen ja eturauhasen toimintaan
Suojelee maksaa
Pitää huolta silmien, näön, ihon ja hiusten terveydestä


Sinkki (Zn)Ihmisen elimistölle välttämätön hivenaine. Suurin osa elimistön sinkistä on sitoutuneena luustoon (90%), muualla elimistössä sinkkiä on runsaasti haimassa, eturauhasessa, siemennesteessä, maksassa, silmissä, hiuksissa, ihossa ja lihaskudoksessa. Elimistössä on sinkkiä 1-3 g. Valkosoluissa sinkkiä on noin 25 kertaa enemmän kuin punasoluissa.
Vaikutus elimistössä
Mukana yli 200 entsyymissä ja osallistuu yli sadan entsyymiprosessin käynnistykseen.

Säätelee monien elintärkeiden hormoneiden ja aminohappojen tuotantoa.
Sinkki osallistuu kasvuun, sukupuoliseen kypsymiseen ja sukuhormonien tuotantoon.
Sinkki osallistuu insuliinin tuotantoon ja haavojen sekä kudosvaurioiden paranemiseen.
Vaikuttaa aivojen ja eturauhasen toimintaan.
Poistaa elimistöstä hiilidioksidia.
Välttämätön luuston muodostumiselle
Osallistuu perimäaineksen toimintaan ja korjaukseen
Osallistuu veren punasolujen ja hemoglobiinin muodostukseen
Vahvistaa immuunipuolustusta osallistumalla T-solujen tuotantoon ja toimii antioksidanttina

Strontium (Sr)
Kertyy ihmisessä luustoon. Ei ole todistettu ihmiselle tärkeäksi. Toimii kalsiumin tavoin



Tina (Sn)Ihmisen elimistössä on 12 mg tinaa, jokaista painokiloa kohti. Eniten tinaa on maksassa ja pernassa. Tina on elimistölle välttämätön hivenaine. Maaperässä sitä on 6 mg/kg.
Vaikutus elimistössä
Osallistuu aineenvaihduntaan ja proteiinien tuotantoon.
Tehostaa immuunijärjestelmää ???

Tinayhdisteitä käytetään muovi- ja tekstiiliteollisuudessa, ruoan lisäaineena, lasi- ja keramiikka, kosmetiikkateollisuudessa.

Nykyään säilyketölkkien tinakerros lakataan, jolloin ruokaan liukenee vähemmän tinaa. Vain hedelmäsäilykkeissä lakkapinnoitusta ei ole, sillä tina säilyttää hedelmien värin. Siksi säilykkeitä ei pitäisi säilyttää avatuissa säilykepurkeissa, vaan siirtää muuhun astiaan.

Titaani (Ti)Ihmisen elimistössä on titaania 14 mg. Eniten pernassa, lisämunuaisissa, kilpirauhasessa, lihaksissa, jänteissä, rustossa, pikkuaivoissa, aivojen kuulo- ja näkökeskuksissa, haimassa, kiveksissä, maksassa, ihossa, sydämessä, munuaisissa, luuytimessä, suolessa. Veressä titaania on plasmassa.
Vaikutus elimistössä
Salpaa syöpäsolujen etenemistä



Vanadiini (V)
Vanadiini on ihmiselle välttämätön hivenaine. Ihmisen kudoksissa luissa ja maksassa on vanadiinia. Maaperässä vanadiinia on 100 mg/kg.
Vaikutus elimistössäNatrium-kaliumtasapainon säätely
Verenpaineen ja sokeritasapainon säätely
Osallistuu luiden mineralisaatioon
Osallistuu rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan
aa syöpäsolujen etenemistä





Kuvat: Wikipedia