torstai 19. marraskuuta 2015

Hauki on kala!

Täytyykö elää yli viisikymppiseksi ennenkuin oppii laittamaan kalasta ruokaa?!

Olen tietenkin paistanut kalapuikkoja ja laittanut seitiä uunissa, mutta siinäpä se onkin. Kalapuikot ovat teollisesti valmistettua ja sisältävät vain puoliksi kalaa (yleensä seitiä) sekä runsaasti suolaa. Seiti pakasteena on kevyttä ja proteiinipitoista, mutta siitä puuttuu kalan terveellisin osa eli se hyvä rasva.

Nyt kun aloitin ruokavalio muutoksen, oli pakko opetella rakastamaan kalaa. Lapsuudesta muistan vain kauhean silakan hajun, kun jouduin kerralla perkaamaan kilokaupalla silakoita. Siinä rakkaus kalaan katoaa nopeasti ja päätin ettei ikinä enää.



Kalan terveysvaikutukset ovat niin suuret, että oli pakko myöntää inhoni ja aloittaa siedätyshoito. Kalatiskiltä ensin valmiiksi fileoituja lohifileitä ja paistoin niitä voissa pannulla. Mausteeksi ripaus suolaa ja valkopippuria ja vot!

Seuraava askel oli ostaa jo isompi vonkale kirjolohta ja paistoin ensin sen nahkoineen. Sitten kokeilin poistaa nahan, tarvitsin vain terävän veitsen. Ja kyllähän se onnistui. Lopulta ostin jo edullisempaa kalaa, edullisempaa siksi että siinä oli vielä ruodot. Pinseteillä ne sain helposti, sillä en todellakaan tykkää niistä kurkussani.


Kala on terveellistä ravintoa. Nykyään puhuttavat kalojen elimistöön kerääntyvät muovijätökset ynnä muut kemikaalit ja myrkyt. Isot ja rasvaisimmat kalat keräävät niitä eniten itseensä. Kalan syöminen vaikuttaa kuitenkin elimistössä suojaavasti ja saamme niistä myös paljon terveysvaikutuksia. Hyvä esimerkki on kalastajat, jotka ovat syöneet vuosikausia kalaa enemmän kuin suositukset ovat eli yli kaksi annosta viikossa. He ovat keskimääräistä terveempiä ja elävät pidempään. Luultavasti elämäntapansa ja kevyemmän ruokavalion takia. Toisaalta kasvatetut lohet ovat turvallisempaa syötävää, vaikkakin viljely itsessään rasittaa luontoa ja kaloille syötettävä kalarehu on myöskin kyseenalaista toimintaa.


Toinen sanoo sitä toinen tätä! Mihin voi luottaa? Jätänkö kalan syömisen pitoisuuksien vuoksi, lihan ja kanan antibioottien vuoksi, kasvisten ja hedelmien syömisen torjunta- ja säilöntäaineiden vuoksi. Toisaalta saan dödöstä ja muista ihonhoito- ja meikkikemikaaleista ihon kautta myrkkyjä. Pesuainejäämiä astioista ja nielen hammastahnaa joka kerta hitusen hampaita pestessäni. Kuinka paljon hengityksen mukana tuleekaan elimistöön haitallisia hiukkasia.

Nykyihminen syö hyvin yksipuolista ja väritöntä ruokaa. Jätänkö mielummin kalan ja kasvikset syömättä ja syön "turvallista ja yksipuolista ruokaa" eli vaaleita jauhotuotteita ja valkoista sokeria vai syönkö kuitenkin mielummin värikästä, monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa mikä sisältää paljon ravintoaineita, antioksidantteja, kivennäis- ja hivenaineita? Ei ole vaikeaa vastata tähän kysymykseen. Tietenkin valitsen sen terveellisemmän vaihtoehdon, vaikkakin se sisältäisi riskiaineitakin. Miksi näin?

Ensinnäkin kunnioitus ja luottamus kehon omiin mekanismeihin. Ajatellaanpa esimerkiksi kehon kykyä poistaa myrkkyjä ja sinne kuulumattomia aineita, tähän voimme itse vaikuttaa ruokavaliolla. Elimistön tärkein myrkkyjä poistava elin on maksa. Jotta tämä ihmeellinen elin toimisi tehokkaasti  se tarvitsee ruokavaliosta tiettyjä aineita toimiakseen. Mitä nämä sitten ovat? Niitä ovat C-vitamiini, seleeni, fosfolipidit, flavonoidit, A-, B2- ja B3-vitamiinit sekä muita kivennäis- ja hivenaineita. Jos syö monipuolisesti värikkäitä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja sekä myös kalaa ja lihaa kohtuullisesti, saa ruokavaliosta näitä elimistöä tukevia aineita.



Ruoan kautta elimistöön saattaa tulla yli 20 000 erilaista elimistölle vierasta, kemiallista yhdistettä. Merkittäviä maksan rasittajia ovat alkoholin myrkylliset aineet. Tulehduskipulääkkeet ovat varsin yleisiä maksavaurioiden aiheuttajia. Erityisen suuri rasite maksalle on kipulääkkeenä käytetty parasetamoli. Lue lisää:.Maksa on elimistön tärkein myrkkyjen poistaja

Seuraavaksi kirjoitan lisää näistä "ulkopuolisista" aineista, joita elimistössämme lymyää tietämättämme. Muun muassa arseenia, alumiinia ja hopeaa ja muita aineita mitä ei luulisi sieltä löytävän.

Tässä myös luettavaa:
Evira: Kalastustuotteiden valvonta
Evira: Kalan syöntisuositukset

4 kommenttia:

  1. Hei taas! Aloitin heinäkuussa uuden ruokavalion ja olenkin vuosikausiin saanut migreenin jopa 1-2 viikon pausseja. Nyt kun on tämä hirveä matalapaine ollut pitkään, on se poikinut migreenejäkin. Syitä on niin monia, ja kaikkiin ei millään pysty itse vaikuttamaan. Nyt olen lisännyt luonnonjukurttia ja satunnaisia edam-viipaleita, pelkkää vuohenjuustoa ja lampaanmaidosta valmistettua halloumijuustoa kolme kuukautta... Alkoi jo tulla korvista.. Yritän pysytellä sadan prosentin ruisleivässäkin ja sitä kohtuudella. Edelleen valmistan ruuat itse ja tykkään kovasti kasviksista ja hedelmistä. Enää en liioin saa kalasta migreeniä. Kuha on lempikala, mutta sitä saa tuoreena harvoin ja maksaa maltaita. Mut olen sen suonut itselleni, niin paljon epäterveellistä on jäänyt pois. Kaurapuuro maistuu edelleen, kun tuunailen sitä milloin milläkin. Karkkia ja leivonnaisia syön aniharvoin ja silloinkin vähän. Sokeri ei selvästi sovi. Olen tyytyväinen, että lähdin mukaan kokeilemaan ja paras harrastukseni on edelleen migreenittömien päivien kerääminen. Hoikistuminen on myös iloinen asia. Öisin kun vielä oppisi nukkumaan paremmin. Huonosti nukuttu yö kun poikii herkästi kohtauksen. Iloa syksyyn kaikille ja kiitos vielä Merja mielenkiintoisesta blogista.

    VastaaPoista
  2. Hei
    Kiitos, kiitos. On ihana kuulla muidenkin onnistumisista. Pienikin ero entiseen migreenintäyteiseen elämään tuntuu autuaalta. Vielä kun pääsisit kokonaan eroon siitä kivuliaasta kumppanista. Kokeilitko alkuun täysin maidotonta, jauhotonta ja sokeritonta ruokavaliota. Uskallan melkein lyödä jo vetoa, että jos pitää tiukkaa kuuria ensimmäiset kolme-neljä kuukautta, loputkin migreeninrippeet häviävät muille maille. Tämä on tietty paljon luvattu ja kova pala pitää tiukkaa dieettiä, koska se on muistettava joka ikinen päivä. Ja vasta kun on useampi kuukausi ilman migreeniä, voi hiukan lisätä jo maitotuotteita, leipää ja joskus herkkujakin.
    Hieno saavutus, että olet saanut krooniseen migreeniin pausseja. Se kertoo selvästi sen, että olet oikealla polulla. Vielä kun saat nuo yöt paremmaksi. Vaikuttaako kahvin juonti yöuniisi? Narskutatko hampaitasi nukkuessa? Voisiko olla uniapneaa? Kärsitkö kroonisesta stressistä? Nämä kaikki vaikuttavat ainakin itselläni yöuniin. Ja aamulla herään valmiiseen päänsärkyyn ja tuntuu, että olisin nukkunut vain puolittain.
    Vaikka on helppo täältä käsin neuvoa, tiedän henkilökohtaisesti tämän kipuhelvetin ja miten ruoka on vaikuttanut siihen. Käyn jatkuvaa taistelua syömisen ja terveyden kanssa. Heti kun päästän langat käsistäni, niin tunnen kuinka vaara vaanii kulman takana. Tämä vaara on krooninen migreeni, joka on niin rakastunut minuun, että haluaisi elää loppuelämän kanssani. Siksi siis taistelen varmaan lopun elämäni sairauden kanssa. Tämän voi myös kääntää suomeksi niin, että joudun loppuikäni syömään terveellisesti ja KOHTUULLISESTI!
    Kiitos kovasti sinulle viestistäsi. Kuten varmaan huomaat, myös minuun vaikuttaa tuo jatkuva synkkyys sekä ilmassa, että muuallakin. Siksi täytyy kerätä voimia ja nämä viestit lukijoilta antavat valtavasti energiaa myös tännepäin. Kiitos siitä ja toivon sinulle terveyttä ja onnellisuutta sekä hyviä yöunia!
    T. Merja

    VastaaPoista
  3. Kiitos vastauksesta. Kun pääsin alkuun, olin kolme kuukautta täysin sokerittomalla, jauhottomalla, maidottomalla, eineksittömällä( !) Tänään leivoin ihanaa siemennäkkäriä, söin linssi- porkkanasoppaa ja halloumi-salaattia ja desin luonnonjukurttia hedelmillä. Onko sulla Merja ollenkaan enää migreenejä. Olisikohan mun pitänyt olla neljä kuukautta totaalikieltäytyjänä...No, ei tästä olisi vaikea lipsahtaa uudestaan takaisin tuolle tiukemmalle dieetille, eipä silti...Ennen tuota viikon kauheaa matalapainetta, oli pitkä hyvä jakso. Nyt meni varmaan paketillinen ibuprofeenia ja täsmälääkettä muutama. En anna sen sen masentaa. Ei ole ihmeempiä stressejäkään nyt. Olin tunnin kävelylenkilläkin tänään ja tapasin hyvää ystävää. Unipillerillä varmaan nukkuisin, mutta kammoan niitä ja välttelen parhaani mukaan. Mitä ihmettä keksisin...Olen mukamas kauhean väsynyt, mutten nukahda ja sitten piristyn ikävästi. Pyrin kuitenkin nousemaan aina seitsemän aikoihin.mEhkä se on vaan tämä ikä...Hih.

    VastaaPoista
  4. Hei taas!
    Kiitos kysymästä. Pakko tunnustaa, että on viiden päivän migreeniputki takana. Paljon särkylääkkeitä, kolmena päivänä kohtauslääkkeet, ihan rajoilla mentiin. Olin viikko sitten hammaslääkärillä ja olisiko siitä jäänyt jotain hampaankoloon.
    Eli tässä sinulle vastaus. Ei, en ole vieläkään immuuni migreenille ja kuten kerroin, se on edelleen "hulluna" minuun ja haluaa vaan jatkaa loputtomiin tätä kivuliasta suhdetta.
    Silloin kun aloitin tiukan ja hyvin pelkistetyn, yksinkertaisen ruokavalion jäi migreeni puoleksi vuodeksi. Sairaalassa leikkauksen jälkeen tuli kohtaus, mutta muuten olin puolitoista vuotta melkein kokonaan migreenittä. Vain muutama kerta lipsui eli elin kuin pellossa ja palkaksi tuli migreeni.
    Nyt olen vuoden yrittänyt elää niin kuin ennen ja migreeni on tullut taas joka viikko. Tämän viiden päivän jälkeen otin itseäni taas kerran niskasta kiinni ja pakottauduin aloittamaan kaiken alusta. Kaurapuuroa aamupalaksi, salaattia ja kalaa, omenaa, kaurapuuroa välipalaksi, höyrytettyjä vihanneksia ja taas kaurapuuroa iltapalaksi.
    Ajatuksena ei niinkään ihana nautinnollinen elämä vaan pakko tervehtyä uudelleen.
    Pahimpina migreenin aiheuttajia minulla on juustot ja maitotuotteet sekä se ikuinen pullanpuputus.
    Mielestäni sinun elämäntavat vaikuttavat erittäin hyviltä. Hyvä rento ote elämään. Jatka vaan samalla tavalla. Ruokakin kuulostaa herkulliselta.
    Tuo uniongelma voisi olla ikäkysymys. Itselläni myös muuttunut. Nyt herään välillä parin tunnin unien jälkeen virkeänä ja katson pari tuntia elokuvaa ja jatkan sitten uudelleen. Saattaa olla jotain muutakin häikkää, mutta yritän taas ruokavaliolla parantua.
    On meinaan kokemusta ja tiedän, että se vaikuttaa!
    Toivon sinulle hyvää jatkoa ja onnellisia unia, kerro taas kuulumisia jatkossakin.
    Terkuin
    Merja

    VastaaPoista