Ihanat, pelastavat lääkkeet!!!

Kuva: Migreeniyhdistys

Mitä elämä olisi, jos ei olisi keksitty migreenilääkkeitä??!! Yhtä maanpäällistä 'helvettiä', sanoisin, jos sitä kysyttäisiin kohtauksen huippuhetkillä.

Olen saanut kokea kerran migreenikohtauksen pahimman vaiheen, sen hetken, jolloin olisin voinut tehdä vaikka mitä, että kipu päässäni olisi loppunut. Aivoni olivat liekeissä, kipu aivan sietämätön, häilyin tajunnan kummallakin puolella. Silloin en saanut enää apua lääkkeistä, koska oli jo myöhäistä. Kohtaus oli edennyt syvemmälle aivoihin ja ei auttanut kuin kärsiä.  Kohtaus kesti yhtämittaisesti viisi päivää. Tämän kohtauksen jälkeen opin hyvin nopeasti, että lääkkeet on vaan pakko ottaa tarpeeksi ajoissa. Lääkkeet ovat pelastus, vaikka kohtaus saattaa jatkuakin vielä lievempänä ja uusiutua seuraavana päivänä.

Kova kipu aiheutti sen, että tämän jälkeen migreeni oli löytänyt reitin aivojeni sopukoihin ja seuraavat kohtaukset tulivatkin voimakkaimpina ja kestivät kauemmin.

Kehittyvä elintarvike

Ergotamiini

Kiitos migreenilääkkeiden. Ensimmäiset migreenilääkkeet keksittiin jo 30-luvulla. Ergotamiini eristettiin torajyvästä, mikä on viljojen sienitauti. Huomattiin, että ergotamiini supisti verisuonia. Samalla siitä vähän kuin vahingossa jalostettiin huumetta eli LSD:tä.  Ylen Huume-Suomi ohjelma kertoo ergotamiinin tiestä LSD:hen ja lopussa mm. Jaakko Hämeen-Anttilan (Helsingin Yliopisto) haastattelu. Hiukan psykedeelinen video niinkuin on aihekin! Jos katsot, kelaa hiirellä alas niin näet koko videon.

Triptaanit

Ergotamiinin käytöllä oli paljon sivuvaikutuksia ja niinpä kehitettiin seuraava migreenilääkeryhmä triptaanit. Tutkijat tiesivät, että pään alueen verisuonissa on vahva kipuhermotus ja että verisuonia laajentavat lääkkeet aiheuttivat migreeniä. Laskimoon annettu serotoniini (5-HT) lopetti migreenikohtauksen supistamalla verisuonia, joten lopulta kehitettiin ensimmäinen triptaanilääke nimeltään sumatriptaani (Sumatriptaani on tryptamiini).

Tryptamiini on aineenvaihduntatuote, jota esiintyy pieninä pitoisuuksina eläimissä, kasveissa ja elintarvikkeissa. Tryptamiini on biogeeninen amiini, jollaisia voi muodostua elintarvikkeisiin pilaantumisen yhteydessä. Muiden muassa aivojen välittäjäaine serotoniini kuuluu tryptamiineihin. Tryptamiinin kemiallisesti valmistettavia lukemattomia johdannaisia ja sukulaisaineita käytetään niin sanottuina design-huumeina. Myös luonnosta löytyviä tryptamiineja, kuten useissa sienilajeissa esiintyvää psilosybiiniä voidaan käyttää päihtymistarkoitukseen.

Serotoniini eli 5-hydroksi-tryptamiini (5-HT) on verihiutaleista vapautuva ja verisuonia supistava kudoshormoni sekä aivojen välittäjäaine. 95 prosenttia elimistön serotoniinista valmistuu suolistossa.

Triptaanit ovat serotoniinin 5-HT1B/1D-reseptorin agonisteja ja supistavat migreenikohtauksessa laajentuneita aivoverisuonia. Eli suomeksi kemiallinen yhdiste mikä vaikuttaa aivoissa serotoniinia vapauttavana ja serotoniinin aktiivisuuden lisääjänä.

Agonisti eli "reseptorinaktivoija" on kemiallinen yhdiste, joka aktivoi kohdereseptoriaan. 
Antagonisti eli reseptorinsalpaaja taasen estää solun toimintaa.

Myöhemmin kehitettiin lisää triptaaneja

• Almotriptaani
• Eletriptaani
• Naratriptaani
• Ritsatriptaani
• Tsolmitriptaani

Fimea: Triptaaneita ei ole vapautettu Suomessa itsehoitoon
Sumatriptaania tai muita migreenin hoitoon tarkoitettuja triptaaneita ei ole vapautettu Suomessa itsehoitoon, vaikka sumatriptaani onkin muun muassa Ruotsissa saatavilla itsehoitovalmisteena. Suomessa triptaanien ei ole katsottu täyttävän itsehoitolääkkeen kriteereitä. EMA päätyi vuonna 2011 samaan johtopäätökseen. Triptaanihoitoa vaativan migreenin tunnistaminen ja erottaminen muuta hoitoa vaativasta päänsärystä eivät välttämättä onnistu itsehoidossa. Triptaaneiden ei ole katsottu olevan yhtä turvallisia kuin itsehoidossa olevien kipulääkkeiden, joilla myös voidaan hoitaa päänsärkyjä. Triptaaneilla voi lisäksi olla muun muassa merkittäviä verenkiertohaittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia yleisesti käytettyjen lääkkeiden kanssa

Vakavien, migreeniä oirekuvaltaan muistuttavien sairauksien diagnostiikka voi viivästyä, ja aivoverisuoniston ja sydämen verisuoniston haittavaikutusten riski on lisääntynyt. Sumatriptaani on saanut EMAlta kielteisen lausunnon itsehoitostatuksesta.

Lue tästä: Ensimmäinen migreenilääke itsehoitoon

Professori, johtava ylilääkäri Markus Färkkilä

Färkkilän tippa

Viimeinen keino on lähteä "piikille", kun mikään muu ei enää auta. Lääkityksellä katkaistaan pitkittynyt migreenikohtaus tai sitä käytetään särkylääkepäänsäryn vieroitushoitona. Färkkilän tippa koostuu indometasiinista ja hydrokortisonista ja niitä annetaan tiputuksena 6-12 tunnin ajan sairaalahoidossa. Toisena tehokkaana lääkkeenä käytetään haloperidolia. Siinä hoitoaika on lyhyempi, mutta haittavaikutukset suuremmat. Haloperidolia käytetään mm. skitsofrenian hoitoon sekä psykoosien, alkoholin ja opiaattien vieroitusoireisiin.


Lue lisää aiheesta:
Duodecim: Konsultaatio pitkittyneen migreenikohtauksen hoitoon
Euroopan unionin kriteerit dihydroergotamiinin lääkkeille
Kipuviesti lehden nro 1/2012

Opiaatit

Opioideiksi tai opiaateiksi kutsutaan pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia voimakkaista kipulääkkeitä.  Raakaoopiumista uutetaan morfiinia, josta voidaan valmistaa kemiallisen prosessin kautta heroiinia. Opioideja valmistetaan myös synteettisesti.

Opioideja käytetään keskivaikean ja vaikean kivun hoidossa. Vahvoja opioideja ovat esim. morfiini, oksikodoni, metadoni ja fentanyyli. Heikkoja opioideja esim. kodeiinia käytetään yleensä yhdistelmälääkkeissä parasetamolin (Panacod) tai ibuprofeenin kanssa. Kipukynnystä nostava masennuslääke voidaan yhdistää myös opioidiin (Triptyl).

Kipulääkkeet

Tavalliset kipulääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, kun taas tulehduskipulääkkeet hillitsevät myös tulehdusta.

Tulehduskipulääkkeistä yleisempiä ovat ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo ja  naprokseeni. Ne estävät kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta aiheuttavien välittäjäaineiden (prostanoidien) syntyä kaikkialla elimistössä. Samalla estyy myös hyödyllisten, mahaa ja munuaisia suojaavien välittäjäaineiden tuotanto. Siksi tulehduskipulääkkeet voivat haittavaikutuksena aiheuttaa haavauman mahaan ja suolistoon ja munuaisten toiminta voi kärsiä.

Parasetamoli on turvallisempi

Parasetamoli vaikuttaa eri tavalla kuin tulehduskipulääkkeet. Parasetamoli ei estä välittäjäaineiden (prostanoidien) syntyä koko elimistössä. Sen takia sillä ei ole tulehdusta vähentävää vaikutusta, mutta ei myöskään tulehduskipulääkkeiden haittoja. Niinpä parasetamoli on turvallisin särkylääke mahahaava-alttiille henkilölle, astmaatikolle ja raskaana olevalle. Parasetamolin kohdalla on erittäin tärkeää olla ylittämättä annosohjeita, sillä yliannoksena se voi aiheuttaa maksavaurion. 

(osa tekstistä kopioitu Duodecim/Terveyskirjastosta)

Parasetamolia vai ibuprofeenia kipuun?

Ketoprofeenin vaikutus migreenissä

Tiivistettynä koko helahoito eli nyt uskon, että migreenikohtaus taltutetaan reilulla annoksella kipu- ja tulehduslääkettä sekä täsmälääkkeellä (triptaani). Itse otan kohtauksen alussa Burana 600 mg ja Panadol 1000 mg yhdessä sekä tsolmitriptaanin kielen päälle. Kipu- ja tulehduslääkkeet auttavat osaltaan migreenikohtauksessa aivoissa tapahtuvaan tulehdustilaan ja verisuonien laajenemisesta aiheutuvaan kipuun. Täsmälääke taasen supistaa verisuonia helpottaen kipua ja vaikuttaen myös tulehdukseen. Triptaani aiheuttaa kyllä muita oireita, puristavaa tunnetta kaulassa ja rinnassa. Niin fiksu lääke se ei vielä ole, ettei se vaikuttaisi myös muualla kehossa verisuonien supistamiseen. Samoin tapahtuu myös suolistossa ja virtsateissä, lisäten niiden toimintaa. Mutta haittaako tuo, jos yläpäässä kipu helpottuu.

Enemmän minua huolestuttaa lääkkeiden määrä kroonisessa migreenissä. Heti kun kohtaukset muuttuvat viikottaiseksi, pitäisi hälytyskellot soida. Kipu- ja tulehduskipulääkkeiden vaikutukset maksaan ja vatsaan sekä triptaanien kokonaismäärä viikottain elimistöön. Serotoniinisyndrooma eli liiallinen serotoniinin määrä elimistössä on jo vakava tila. Tässä kohtaa luotan jo lääkäreihin, jotka varmistavat muiden lääkkeiden yhteiskäyttön triptaanien kanssa. Esimerkiksi apteekista ilman reseptiä saatavaa mäkikuismaa Hyperiforce Nova, mitä käytetään masennukseen ja univaikeuksiin, käyttö triptaanien kanssa lisää serotoniinisyndrooman riskiä. Netistä voi myös ostaa reseptivapaasti triptaaneita halvalla, tässäkin stoppi siihen tilausnappiin. Mistä tiedämme, että ne sisältävät juuri oikean määrän lääkettä ja juuri siksi, että itsehoidettuna ja käytettynä triptaaneja miten sattuu, myös riskit kasvavat. Pitää muistaa, että lääkkeet eivät tosiaankaan ole ravintoa eivätkä kuulu päivittäiseen käyttöön. Siksi on tehtävä jotain, minulla ainoa ratkaisu siihen on ruokavalio. Terveellisen ruokavalion avulla tulee pidempiä välejä lääkkeiden käytölle, mutta käytän niitä hyvällä omallatunnolla silloin kun niitä oikeasti tarvitsen. Migreenikko kyllä tietää, mitä todellinen särky on!


Tässä kerättynä hyviä linkkejä lääkehoidoista:

Fimea: Lääkärit opioidien kummina!

Fimea: Mitä uutta kivunhoidossa?

Fimea: Parasetamolin aiheuttamat myrkytykset Suomessa

Akuutin migreenin lääkehoidosta

Migreenin lääkehoito ja triptaanit

Onko triptaaneissa eroja?

Käypähoito: Serotoniinioireyhtymä

Opinnäytetyö: Migreenin lääkehoidosta esiavussa