Herkät migreenikot!?

Migreenin pääasiallinen syy on geneettisesti määritelty herkkyys. Migreenipotilaiden neurofysiologisissa ja aivojen toiminnallisissa kuvantamistutkimuksissa on todettu sekä alentunut sensorinen hermoärsytyskynnys että lisääntyneet neuraaliset vasteet. Kohtauksia laukaisevat hyvin erilaiset ympäristötekijät ja joukko sisäisiä altisteita 
Lue lisää: Kuinka migreeni kesytetään


Olen saanut geneettisen herkkyyden migreeniin perintönä äidiltäni. Tutkijat ovat löytäneet tiettyjä geenejä, jotka nähtävästi vaikuttavat migreenin syntyyn. Geenit koodaavat elimistön hormonien ja hermoston toimintaa. Nämä tietyt geenit ovat luultavasti häirikkögeenejä, jotka antavat väärää infoa ja siksi hermosto toimii hiukan hysteerisesti tietyissä tilanteissa ja tiettynä aikana.

Kuva: hs.fi/terveys

MIKÄ MIGREENI ON

Migreeni on aivojen sairaus, joka johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöstä

-koko elimistön kohtauksellinen tila
-krooninen aivorungon sairaus
-toistuvat, invalidisoivat päänsärkykohtaukset
-keskushermosto toimii poikkeuksellisesti
-näkö, kuulo, haju herkistyy
-iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, nestettä kerääntyy elimistöön
-autonomisen hermoston toimintahäiriöitä

Migreeni on sekä hermostollinen että verisuoniperäinen tapahtuma. Migreenikohtaus alkaa kun verisuonet laajenevat ja ikään kuin tulehtuvat hermostollisen ärsytyksen seurauksena.

Migreenikohtaus lähtee liikkeelle aivoista tarkemmin sanottuna aivojen hypotalamus-osasta, joka säätelee mm. ruokahalua ja mielialaa. Viesti kulkee hermosoluissa ja saa aikaan mm. väsymyksen, ruokahalun muuttumisen ja aistien herkistymisen tunteita.

-esioireisiin voi liittyä palelua, mielialan muutoksia, vatsaoireita, kalpeutta
-näköhäiriöt, raajojen puutuminen, sanojen löytymisen vaikeus, jopa kyvyttömyys puhua

Luulin ennen, että olen erityisen herkkä ihminen, koska välillä tunsin kosketukset, äänet ja valot ärsyttävinä. Suurin luuloni oli, että minulla on mielettömän hyvä haju- ja makuaisti. Saatoin haistaa ihmisestä, jos hän asui hometalossa. Välillä maistoin kananmunassa kalan maun (en tiennyt, että kanoille syötetään kalarehua). Sama maku tuntui myös maidossa. Ei, en taidakaan olla erityisen herkkä enkä omaa hyvää haju-  ja makuaistia vaan kaikki johtuukin migreenistä. Migreenin ennakko-oireissa hermosto ylireagoi ja migreenikon haju-, maku-, näkö- ja kuuloastit herkistyvät ja ylireagoivat.

Tutkimustiedon perusteella he ovat kohtausten väliaikoinakin herkistyneitä sekä miellyttäville että ikäville tuoksuille. He aistivat muun muassa vanilliinin tuoksun verrokkeja matalammilla pitoisuuksilla. Lisäksi ne migreenipotilaat, joiden hajuaisti on herkistynyt kohtauksen aikana, pystyvät erottamaan asetonin pienemmissä pitoisuuksissa. Migreenipotilaiden ja verrokkien mielipide asetonin hajun epämiellyttävyydestä ei kuitenkaan poikkea, joten migreenipotilaan hajuaisti toimii normaalisti.

Valo- ja ääniherkkyyden spesifisyys migreeniä diagnosoitaessa on noin 85 %, haju- ja makuaistin osalta se on jopa 99 %.

Kuva:Terve.fi/Liikunta vaimentaa lihavuusgeenit

Geenit ovat tavallaan elimistön käyttöjärjestelmä. Ne koodaavat miten mikäkin toimii. Ne ohjaavat ja käskevät elinten valmistamaan proteiineja, hormoneja, hermoston ja kipujärjestelmän välittäjäaineita ym. Ne säätelevät, käskevät ja kieltävät ja jos näissä toiminnoissa on jo alkujaan virheellisiä koodeja, ihminen sairastuu tietyissä olosuhteissa ja tiettynä aikana.

Migreenigeenit ovat siellä olemassa, mutta eivät kuitenkaan aina ole valmiudessa. Eri ihmisillä eri laukaisevat tekijät aiheuttavat migreenikohtauksen.

Myös muidenkin sairauksien syntyyn on löytynyt geenien ja ympäristötekijöiden yhteys:

Tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavat paitsi geenit myös elämäntavat: tauti puhkeaa epäedullisten geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta.

Painon nousu, vähäinen liikunta, runsasrasvainen ja vähäkuituinen ruoka ja tupakointi nopeuttavat tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. Normaalipaino ja runsas liikunta puolestaan ehkäisevät sairastumista, vaikka olisi perinyt paljonkin diabetekselle altistavia geenimuutoksia.

- Perinnöllisyyden ja ympäristön yhteisvaikutuksen osoittaa se, että tyypin 1 diabetesta sairastavien määrä on kasvanut 1950-luvulta lähtien viisin–kuusinkertaiseksi, vaikka geenimme eivät ole muuttuneet tässä ajassa mihinkään, Ilonen havainnollistaa.

- Todennäköisesti sairastumista selittävät monet erilaiset ympäristötekijöiden ja geenien yhdistelmät. Yhä varmemmalta näyttää, että varhaislapsuus on tärkeää aikaa, jolloin sekä ravitsemus että virustulehdukset voivat vaikuttaa sairastumiseen. Ilmeisesti merkitystä on myös suolen limakalvojen vastustuskyvyllä ja bakteereilla, Ilonen arvioi.Diabetes.fi/Geenien kierre avautuu

Geenitutkijoiden mukaan ravitsemus vaikuttaa geenien rakenteisiin ja toimintoihin. Voimme vaikuttaa ravitsemustekijöillä, ilmenevätkö geenivirheet vai eivät. 

Jos migreeni todella on geenien muovaama herkkyys hermoston kohtauksille, verenkierron muuttumiselle, hormonien ja proteiinien ym aineiden epätasapainolle, voiko niin yksinkertainen asia kuin ruoka vaikuttaa tähän kaikkeen. Kyllä vaan voi.

Olen henkilökohtaisesti päässyt kokeilemaan ruokavalion vaikutusta sairauteeni. Näyttö on niin vahva etten millään voi enää palata entiseen. Tiedän nyt, että omaan migreenigeenejä ja tuskinpa saan niitä pois tai edes muutettua niitä. Tällä hetkellä uskon, että vain elämäntapani pitää migreenin kurissa. Toisaalta mikä on se toinen vaihtoehto. Syödä epäterveellisesti ja odottaa mitä muita sairauksia vuosien saatossa tulee eteeni.

Lue lisää migreenigeeneistä

Myös täältä löytyy lisää asiasta

Myös migreenilehdessä asiasta