torstai 10. heinäkuuta 2014

migreenikohtaus - voiko pahempaa olla!

Monet ovat kyselleet, minkälaista on saada migreenikohtaus. Voin vain sanoa, etten tiedä pahempaa.

Minulla kohtaukset pahenivat vuosi vuodelta. Aikoinaan ne saattoivat mennä päivässä parissa ohi, enkä oksentanut lainkaan.

Viimeisimmät kohtaukset olivat pahimpia, siksi piti tehdä jotain. En vaan yksinkertaisesti enää kestänyt niitä.

Kohtaus alkoi ennakko-oirepäivällä. Silloin niskat jumiutuivat, paleli, väsytti ja tuntui, että tulisin kipeäksi. Samalla äänet, hajut ja valot alkoivat ärsyttämään. Ajatukset myös takkuilivat ja saatoin sanoa vääriä sanoja. Autolla ajo oli hankalaa . Liikennevaloissa jouduin välillä miettimään mitä mikäkin valo tarkoittaa. Aivot eivät oikein pelanneet niinkuin olisi pitänyt. Aloitin suunnittelemaan reitit sen mukaisesti, että olisi mahdollisimman helppoja risteyksiä ja pystyisin niistä selviytymään.

Seuraavana päivänä ja yleensä yön aikana kohtaus pääsi valloilleen. Heräsin päänsärkyyn. Jos olin illalla ottanut särkylääke-cocktailin, ei särky ollut niin paha ja pystyin lähtemään töihin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun pahoinvointi alkoi, otin täsmälääkkeen kielen päälle. Jos vain oli mahdollista, heti makuulle ja parin tunnin nokoset pimeässä ja hiljaisuudessa, saattoi kohtaus mennä ohi tai ainakin hiukan helpottamaan.

Yleensä kohtaus kesti sen pari päivää ja söin särkylääkkeitä kolmesti päivässä. Pystyin olemaan töissä jatkuvassa säryssä, silloin kun kipu ei ollut niin kovaa että aloin oksentamaan. Muuten yksityisyrittäjänä jouduin laittamaan lappua luukulle ja kotiin oksentamaan.

Yhden kerran kohtaus alkoi lauantaina puoliltapäivin ja loppui vasta tiistai-iltana. Tiesin jo perjantai-iltana, että migreeni on tulossa. Olin konsertissa ja jännitin tuttujen esiintyjien puolesta. Täsmälääke oli loppu ja tietenkin reseptikin käytetty loppuun. Yritin lauantaina päästä lääkärille, mutten pystynyt enää seisomaan enkä istumaan, joten se jäi. Oksentelu alkoi vasta sunnuntaina ja illalla mieheni vei minut päivystykseen ja sain siellä kipulääkkeitä ja täsmälääkkeen, mutta mikään ei enää auttanut. Jos olisin ollut hiukankin järjissäni olisin pyytänyt kipulääkkeen suoraan lihakseen, vahvemman sellaisen.

Siitä kohtauksesta oppineena aloin lääkitsemään itseäni ajoissa. Joskus iltaisin saatoin ottaa kipulääkettä jo hiukan varoiksikin, ettei vaan kohtaus ala nukkuessani. Ja kun migreeni alkoi olemaan kaverina melkein päivittäin, ei vatsani enää kestänyt särkylääkkeitä. Yhdelle asiakkaalle jutellessani särkylääkkeiden syömisestä, hän kertoi, että lähisairaalaankin on perustettu jo dialyysihoitopiste eli munuaisten vajaatoiminnan hoitoa. Ajattelin ääneen, että onko diabetes määrä niin lisääntynyt, mutta onkin kuulemma näiden "burana" potilaiden vuoksi.
"Näistä voi tulla migreenikohtaus" - studio55

Se pisti ajattelemaan särkylääkkeiden syöntiäni. Ehkä kärsin jo särkylääkepäänsärystäkin eli olin tullut riippuvaiseksi niiden tietyistä aineista. Muutenkin huolena oli jo suolisto- ja vatsavaivat. Kannattaa lukea lisää särkylääkkeiden haittavaikutuksista.




lauantai 28. kesäkuuta 2014

Miksi EI maitotuotteille

Jätin aluksi kokonaan pois maitotuotteet. Ainoastaan kahvin sekaan laitoin tilkan luomu täysmaitoa. On muuten niin rasvaista että. Sitä ei ole homogenisoitu eli rasvaa ei ole pilkottu pieniksi. Kun rasva pilkotaan pieniksi, samalla myös maidon proteiini pilkkoutuu ja voi päästä suolen läpi verenkiertoon  ja joillekin aiheuttaa maitoallergiaa. Lisää maitoallergiasta tästä.

Suuressa osassa maitotuotteita käytetään lisäaineita ja lisättyä sokeria esimerkkinä jogurtit. Juustot sisältävät itsessään tyramiinia, mikä aiheuttaa päänsärkyä ja migreeniä. Varsinkin vanhat juustot ja monet kovat pitkään kypsytetyt juustot.

Käytän luomu voita ja täysmaitoa. Täysmaidossa rasva on kokkareina ja maitoa voi ravistella ennen lasiin kaatamista. Kuumaan kahviin kaadettuna rasvakokkareet sulavat hyvin ja maistuu kermakahvilta.

Kerran päätin vihdoinkin leipoa pullaa ja mikäpä parempaa kuin maito ja uunituore korvapuusti. Otin täysmaitoa lasiin ja yöäk, mikä rasvapallukka viimeisenä tunki suuhuni. Meni hetki ennen kuin taas pystyin juomaan täysmaitoa edes kahvin kanssa.




Maitotuotteiden sijaan käytän nykyään myös soija -tuotteita. Kermavaahdon tilalla soijavaahtoa. Joskus syön aamu- tai välipalalla soijajogurttia. Sisällysluettelossa näkyy kylläkin lisättyä sokeria.

Ruokaremontin tarkoitus on ensiksi saada vatsa kuntoon. Siksi maidon jättäminen alkuun helpottaa vatsan toimintaa ja tasapainottaa sitä.

Voit myös lukea lisää maidon puolesta ja sitä vastaan.
www.pronutritionist.net/maito-ja-terveys-mika-on-naytto/

raakaruoka.wordpress.com/2010/07/04/maito-petosta-ja-propagandaa-2/

www.maitojaterveys.fi/

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Karkkipäivä




Käväisin eräänä päivänä torilla ja päätin pitää karkkipäivän! Nyt niitä taas saa, ihania tuoreita suomalaisia mansikoita, pensasmustikoita sekä herneitä.

Mustikka-superfoodia
Mustikassa on sinkkiä, magnesiumia, kaliumia, kalsiumia, karotenoideja, kuitua, C- ja E-vitamiineja sekä useita B-ryhmän vitamiineja.


Mustikan polyfenolit suojaavat sydäntä ja verisuonia ja siten myös näköä. Uutta minulle oli se, että mustikalla voi olla myös vaikutusta lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä. Jos haluat lukea lisää asiasta, googleta mustikan terveysvaikutukset - Sitran tutkimus suomalaisista marjoista.








Mansikka-C-vitamiinipommi
Mansikka onkin sitten sellainen C-vitamiini pommi. Siinä on enemmän C-vitamiinia kuin esim. appelsiinissa. Lisäksi kuitua ja kalsiumia, kaliumia sekä fosforia ym. kivennäisaineita.






Herkulliset herneet
Niissä on proteiinia sekä B- ja C-vitamiineja. Ja kyllä nämä tuoreet herneet ovat niin makoisia. Vaikka kotimaiset marjat ovatkin näin alkukesästä kalliita, mutta kun ajattelee hyötyjä eli samalla herkuttelulla saa myös antioksidantteja eikä tarvitse ottaa vitamiinipillereitä.


Muutenkin olen joutunut muuttamaan ajattelutapani kokonaan. Ennen laitoin helposti kymmenen euroa karkkeihin. Sain niistä tuhottomasti sokeria sekä lisäaineita sen lisäksi, että menetin rahani.

Nyt voin laittaa pari kymppiäkin terveellisiin marjoihin ja hedelmiin. Herkuttelen niillä ja samalla elimistöni kiittää kaikista hyvistä rakennusaineista, joita se saa.

Palataan vielä siihen karkkipäivään:
Kotona oli myös appelsiineja, banaaneita, omenoita ja viinirypäleitä.

Kuorin ja pilkoin ja asettelin ne omiin lokeroihinsa, siitä sitten jokainen sai valita omat makunsa ja lisäksi vielä soijavaahtoa. Njam...





torstai 12. kesäkuuta 2014

Ehdottomuus vai kohtuus?

Kun aloitin ruokaremontin, olin alkuun täydellisen ehdoton kaikessa syömisessä parisen kuukautta. En lisännyt edes lusikallista hienosokeria puuroon enkä syönyt pientä palaa suklaata. Aluksi se olikin tarpeen, koska itseni tuntien, jos antaa ahneudelle pikkurillin se vie koko käden. Laihduttamisessa oli aina myös sama juttu. Laihdutus loppui hyvinkin nopsasti, kun söin pienen palan jotain kiellettyä.


Alkuun oli helpompi kieltäytyä herkuista, kun vaan ajattelikin migreeniä. Katse herkkuun ja mietintä migreeni kohtauksesta ja oksentamisesta. Helppo homma, siihen sai herkku jäädä.


Nyt kun on tarpeeksi mennyt aikaa , voin jo hiukan kohtuullistaa elämääni. Voin hyvinkin kerran viikossa nauttia jäätelön tai muun herkun, eikä migreeni enää siitä määrästä tule.


Mutta jos ajatellen entistä syömistä, oli kohtuus arkiruokailusta kaukana. Sokeria pukataan joka paikaan ja lisäaineita joudutaan tunkemaan joka ruokaan. Halusin kaiken mahdollisimman valmiina ja hyvän makuisena. Määrällisestikin söin liikaa. Ymmärsin vasta ajan kanssa kuinka vähällä aikuinen, liikkumaton ihminen tuleekaan toimeen. Ja kuinka hyväksi elimistölle on kohtuus ruoan määrässä. Olin uskonut vakaasti vanhan opetuksen, että kaksi lämmintä ateriaa päivässä, kuusi leipää jne. Nyt kuitenkin tiedän, etten tarvitse sitä energiamäärää.


Kummallista kyllä, kun aloitin itseni parantamisen ruokavaliolla, tuli ruoasta myös tärkeämpi asia elämässäni. En aikaisemmin ajatellut ruoan pitoisuuksia esim. salaattien nitraattia, pähkinöiden homeita, kalan sisältämiä myrkkymääriä tai kalanviljelyksen päästöjä, puhumattakaan tehoviljelystä tai lihan tehotuotannosta. En ollut kiinnostunut luomusta tai mistään terveysjutuista.

Koska migreenistä eroon pääseminen on tällä hetkellä tärkeintä sekä kehon tasapainottaminen, ehtii maailmaa pelastamaan sitten seuraavaksi, kun on ensin itsensä saanut kuntoon.

Seuraavissa postauksissani kerron miksi olin aluksi ehdoton juuri sokerille, maitotuotteille sekä jauhoille.

HUOMAUTUS: Jos olisin käyttänyt vihannesten tilalla suklaan ja leivonnaisten kuvia, olisi lukijat jättäneet tekstien lukemisen ja siirtyneet jääkaapille! :)

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Makea hedelmäherkku ja soijavaahto

Kun jätin sokerin, piti keksiä jotain herkkua tilalle. Monen vuoden tapa herkutella makealla ja varmaan myös tunnesyöminen, piti jollain tavalla korvata. Hetkessä huonoista tavoista ei eroon pääse. Kahvihyvän pystyin korvaamaan pähkinäsekoituksella, mutta joskus kaipasi tosiherkkuja. Apuun tuli hedelmäherkku ja kermavaahdon tilalle kevyempi vaihtoehto Soija -vaahto.



Pari appelsiinia, kolme-neljä banaania, omenaa ja viinirypäleitä, jos kaapista löytyy. Ja jos lisäherkkuja haluaa, mansikoita ja mustikoita päälle.


Kun makuaistini parani ja aktivoitui liian sokerin ja mausteiden käytön jättämisen myötä, alkoivat aidot maut maistumaan mielettömän hyviltä. En olisi voinut kuvitellakaan, että ilman sokeria hedelmäherkku on silti niin makoisa ja makea (hieman sekoittamalla hedelmiä irtoaa banaanista tarpeeksi makeutta koko herkulle)