keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Ateriakuvia

1. PÄIVÄ
Aamiainen:
Kaurapuuroa marjojen kera
Lounas:
Kanasalaatti mustikoiden kera
Päivällinen:
Kasvissosekeitto perunasta, parsakaalista ja porkkanasta
Iltapala:
Aamuinen puuro lämmitettynä banaanin kera


2. PÄIVÄ
Aamupala:
Hopeateetä, täysjyvänäkkäriä kananmunaa ja tomaattia
Lounas:
Itsetehdyt jauhelihapihvit, salaattia porkkanalla, omenalla ja kesäkurpitsalla
Päivällinen:
Salaattia kananmunan, mustikoiden ja mansikoiden kanssa
Iltapala:
Kaurapuuroa



3. PÄIVÄ
Aamupala:
Hopeateetä, täysjyvänäkkäriä, makkarasiivu ja omenaa
Lounas:
Höyrytetyt kasvikset ja pannulla paistettua lohta
Päivällinen:
Lounaalta jääneitä kasviksia
sekä herkkusieniä paistettuna ja salaattia
Iltapala:
Mustikoita ja mansikoita a little bit mixed


4. PÄIVÄ

Aamupala:
Hopeateetä, täysjyvänäkkäriä juuston ja tomaatin kanssa
jälkkäriksi omenaa
Lounas:
Kesäkeittoa a'la mitä kaapista löytyy
Päivällinen:
Salaattia, hiukan salaattijuustoa, melonia ja pähkinää
sekä muutama sekaan eksynyt herne
Iltapala:
Mustikoita, mansikoita kasviskermavaahdolla

5. PÄIVÄ

Aamiainen:
Taas kaurapuuroa, mutta hyvää sellaista
Lounas:
Hiukan basmatiriisiä, lohisuikaleita sekä kasviswokkia
Päivällinen:
Paistettu kananmunaa, herkkusieniä sekä salaattia
Iltapala:
Aamuista puuroa mikrotettuna
mustikoiden ja mansikoiden kera





Kalasäilykkeitä kannattaa välttää tai ainakin syödä vain silloin tällöin ja kohtuullisesti. Ne saattavat sisältää biogeenisiä amiineja, mitkä voivat laukaista kohtauksen.
Lue lisää migreeniyhdistyksen sivulta tästä 

Juustoja voi kokeilla pikkuhiljaa ja pitää taas taukoa. Joissakin pitkään kypsytetyissä juustoissa voi olla migreeniä laukaisevaa tyramiinia.

Teen ruokaa sillä periaatteella mitä kaapista löytyy. Yleensä ostan kaupasta jääkaapin täyteen vihanneksia ja juureksia. Herkuiksi hedelmiä, marjoja ja pähkinäsekoituspusseja. Proteiineja kalasta, kanasta ja joskus vähän punaista lihaa. Pähkinöistä, kananmunasta, herneistä ja pavuistakin saa proteiineja ja ihan vatsan täyttävää nekin ovat.

Hyvä motto tässäkin asiassa on:
Syödään elääksemme, eikä eletä pelkästään syödäksemme.


maanantai 1. kesäkuuta 2015

Elämänvaiheeni migreenikkona

Migreeni ilmestyi ensin...

1. Kerran vuodessa
Sen kyllä kesti, olihan se melkein sama kuin satunnainen oksennustauti. Kauheeta, mutta hetkessä ohi. Ja vaikka vahingossa taisin lääkärissä mainita, että olisikohan se migreeniä, koska äidillänikin on, sain migreenilääkkeet. En hakenut niitä koskaan apteekista. Mitä niitä nyt kerran vuodessa tarvii, kalliita ja päiväyskin meni jo umpeen.


20 kotikonstia migreeniin


2. Kuukausittain
Migreeni alkoi ilmestymään yhä useammin. Ensin puolen vuoden välein, sitten jo parin kuukauden välein. Lopulta kerran kuukaudessa ja yleensä seuraten kuukautiskiertoa. Olihan noihin PMS-oireisiin jo tottunut. Naisena nyt näitä vaivoja on aina. On päänsärkyä ja selkäsärkyäkin, vatsavaivoja ja muita kipuoireita. Mitä nyt siihen vielä yksi migreenikohtauskin. Kyllä tämä tästä. Samalla kipulääkityksellä menee muutkin vaivat.


Apukeinoja pms-oireisiin


3. Viikonloppuisin
Koko viikon yritin olla ajattelematta migreeniä ja toivonkin, jospa tämä viikonloppu olisi erilainen. Työkiireet ja stressi helpottaa ja etukäteen ajattelin jo rentouttavaa viikonloppua. Saisin nukkua pitkään ja rentoutua mukavan oman tekemisen parissa. Kukkua kanssa. Rentoutuminen tarkoitti aina pimeässä makaamista ja oksentamista. Tunnollisena ajattelin, että hyvä kun on viikonloppu ettei tarvitse olla poissa töistä. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!



Kysymyksiä ja vastauksia migreenistä


4. Viikottain
Tässä vaiheessa en viitsinyt enää täyttää edes migreenipäiväkirjaa. Nyt se oli yhtä taistelua päivittäin. Särkylääkettä ennen nukkumaanmenoa ja toive ettei heräisi aamulla päänsärkyyn. Aamupalaksi särkylääkecoctail ja töissä pienessä särkylääke'sievässä'. Onneksi muut eivät sitä huomanneet. Välillä sanat katosivat tai unohdin sekunnissa mitä piti tehdä. Pään sisällä jomotti, mutta pystyin seisomaan ja tekemään työt ihan sillä energialla, että tiesin kohta pääseväni kotiin ja sänkyyn. Sama toistui taas seuraavana päivänä.

Väliin sain pari särytöntä päivää ja olin onneni kukkuloilla. Mielihyvähormonit jylläsivät jopa niin kovaa, etten ehtinyt hetkeäkään ajatella migreeniä ja sen olemassaoloa. Sitten se taas alkoi. Saatoin jutella asiakkaan kanssa tunnin innoissani ja tiesin heti sen jälkeen, että tämä innostukseni laukaisi migreenin. Tai istuin liian pitkään samassa asennossa niin että niskat jumiutuivat ja tämä laukaisi migreenin. Lopulta olin niin migreeniherkkä, että mikä tahansa asia tai tekeminen saattoi laukaista migreenin. Jännittäminen, innostuminen, väsyminen, kaikki tunneskaalat vaikuttivat migreenin ilmestymiseen. Kaikenlaiset ulkoiset tekijät laukaisivat, olipa se ilmanpaine, aurinko, lämpö, haju, melu tai valo.

Onkohan tutkittu, kuinka paljon ja pitkään ihminen sietää jatkuvaa kipua? Meistä saisi oivan tutkimuskohteen. Ainoa ongelma on, ettei migreenikohtausta pystytä vielä kunnolla tutkimaan. Kipukin on niin henkilökohtainen kokemus.

Minun henkilökohtainen kipumittari meni niin punaiselle, että olisin tehnyt mitä vain. Loppujen lopuksi ruokavaliomuutos olikin sitten aika helppo juttu. Laitan seuraavassa postauksessa muutaman päivän ateriakuvat, niin näet kuinka yksinkertaista mutta herkullista ruokaa syön nykyään.




Kolme tarinaa migreenistä




lauantai 30. toukokuuta 2015

verensokerimittaus

Syömättömyys oli yksi pahimpia migreenikohtauksen aiheuttajia. Kun yritin nuorena paastota se jäi lyhyeen, migreeni otti siitä vallan. Ja kun labrakokeita varten piti olla syömättä aamulla niin kokeisiin asti pääsin, mutta sen jälkeen olikin jo myöhäistä. Migreeni tuli taas.

Huomasin, että oli pakko syödä säännöllisesti ja pitää huolta syömisajoista. Neljä tuntia oli aika tarkka raja aterioiden välillä. Töissä tuli usein viiveitä syömiseen. Siihen lisäksi kiire ja stressi niin coctail oli valmis. Ja migreeni iski.

Lue tästä: Korkea verensokeri -> dementia


Ostin apteekista verensokerimittarin, koska halusin todellakin tietää mitä kehossani tapahtuu kun se ei saa ruokaa juuri silloin kuin pitäisi.

Verensokerimittari maksoi vain 13,50 €. Tyhmä kun olin, en tajunnut kysyä mitä täydennyspakkaus maksaa. Se olikin sitten kallis eli 45€. Joopa joo. Oli pakko ostaa sekin, kun tuli harjoiteltua ensimmäinen peruspaketti, jossa oli vain 10 liuskaa. Verensokerimittarit on tarkoitettu enemmänkin diabetesta sairastaville, mutta kuka kieltää, jos itse haluaa tarkkailla omaa verensokeritasoa.

Eli jos ostaa peruspaketin, kannattaa käyttää liuskat harkiten. Tehdä vaikka kahden päivän sokerimittaukset. Aamun paastosokeri, aamupalan jälkeen parin tunnin päästä nähdäkseen kuinka syöminen on vaikuttanut verensokeria nostavasti. Ennen lounasta. jolloin sen pitäisi olla taas laskenut ja taas parin tunnin päästä lounaasta ihan sinne iltaan asti eli noin viisi kertaa päivässä.

Yksi merkittävä mittaus on myös esim. karkinsyönnin jälkeinen verensokerin nousu ja lasku. Siinä näkee kuinka todella voimakas puhtaan sokerin vaikutus on verensokeriin sekä sen, kun keho tuottaa paljon insuliinia laskeakseen sen alas normaalilukemiin. Hienoa on, että meillä on näin tehokkaat mekanismit omasta takaa. Kunnioittakaamme myös sitä mekanismia niin kauan kun haluamme sen toimivan, kakkostyypin diabeteksen puhjettua se onkin aika myöhäistä.

Terveen ihmisen verensokerin raja-arvot;
4-6 paastoverensokeri ja aterian jälkeen max 10
(näissäkin luvuissa hiukan eroja riippuen lähteestä)



1. TESTIPÄIVÄN LUKEMAT:

klo 7.30      4,7   takana 10 h  yöpaasto
klo 8.00              aamupala kaurapuuro
klo 10.00    5,4   kahvi+puolikas pulla
klo 12.00    4,6   -
klo 13.00    4,4   -
klo 14.00    4,6   elimistö itse alkaa nostamaan verensokeria, syömättä 5 h
klo 15.00    4,9   lounas
klo 16.00    7,7
klo 17.00     6,8

Työpäivä ei ollut kiireinen eikä stressaava. Jaksoin hyvin olla pidempään syömättä. Tuntui jopa samalta kuin lääkäriin mennessä, sairaus katoaa sillä istumalla kun lääkäri pyytää sisään. Nyt taasen verensokeri ei laskenut alemmas, vaikka olen sata varma siitä, että pahimmillaan se on varmaankin laskenut alle neljän. Silloin ovat alkaneet oireet, sydämen tykytys, vapina, huonovointisuus, sekavuus ja lopuksi palkintona migreenikohtaus. Ei ole edes auttanut vaikka olen syönytkin jotain. Kun se on myöhässä niin se on.

Mutta mitä nyt sitten tapahtui? Miksi se ei nyt näyttäydy kun on oikein mittarit millä mitata? No, pakko oli tehdä testi uudelleen seuraavalla viikolla.

2. TESTIPÄIVÄN LUKEMAT:

klo   6.30    4,7    takana yöpaasto
klo   8.30    4,9    aamupala
klo 11.30    4,6    -
klo 13.00    4,6    -
klo 14.00    4,6    -
klo 14.30    4,5    syömättä 5,5 h
klo 16.00    4,8    lounas

Hyvä on! Uskotaan sitten. Verensokeriarvot pysyvät suht kohtuurajoissa eli 4-6 välissä. Nousevat aterioiden jälkeen ja laskevat sitten normaaliksi.

Tällä toisella kertaa oli kuitenkin hiukan erilaista. Työpäivä oli rauhallinen, mutta pitkän syömättömyyden (noin 5,5 h) jälkeen olo oli hiukan hutera. Illalla nousi pientä lämpöä ja seuraavana aamuna herätessä oli päässä jomotusta.

Uskonkin, että jos olisi ollut kiire ja stressipäivä, olisin saanut takuuvarmasti migreenikohtauksen. Näin ainakin ennen kävi. Syömättömyys ja stressi yhdessä eli kaksinkertainen määrä stressihormoneja.

Mitä stressi on?
Se on positiivista tai negatiivista eli sen voi kokea voimaannuttavana tai todella epämiellyttävänä tunteena ja kokemuksena.

Stressi saa alkunsa aivoista, vaikuttaa hermoston kautta lisämunuaisen erittämään stressihormoneja mm. kortisolia sekä adrenaliinia ja noradrenaliinia niin että keho toimii tehokkaasti stressin aikana. Hormoneilla on oma tehtävänsä huolehtia, että elimistö on stressin ajan tapissa ja stressin jälkeen pitäisi huilata ja palauttaa elimistön homeostaatti eli tasapaino.

Syömättömyys laskee verensokeria ja tämä itsessään aiheuttaa elimistössä jonkinasteisen stressireaktion, koska aivot haluavat pikaisesti glukoosia toimiakseen. Siksi se erittää kortisolia ja tämä taas vapauttaa glukoosia esimerkiksi maksasta ja nostaa verensokeria. Vau, kyllä tämä ihmisen koneisto on sitten ihmeellinen. Kaikki tämä tapahtuu niin etten itse tiedä siitä mitään. Välillä kyllä tuntuukin, että joku toinen tuolla pään sisällä touhuaa.

Tässä osa stressireaktion vaikutuksista elimistöön!
- heikentää hetkellisesti immuniteettia tehostaen muita toimintoja
- muuttaa verensokerin hallintaa
- erittää tulehduksen välittäjäaineita, joiden alkuperäinen tarkoitus on korjata vaurioita
- voimistaa hermostoa jopa niin että se helposti ylireagoi
- nostaa verenpainetta, sydämen sykettä jne

Stressi vaikuttaa eri ihmisillä eri tavoin. Luulenpa, että migreenikoilla on tässäkin oma roolinsa. Ehkä meillä on jotain outoa siellä aivojen sisimmissä osissa missä migreenikohtaus saa alkunsa sekä myös stressireaktio syntyy. Samoilla alueilla asustelevat hermoston välittäjäaineet ja hormonien säätelyjärjestelmät. Hmmm, pitääpä lukea lisää asiasta.










Tässä on kuvia verensokerimittarista ja kuinka helppoa sen käyttö onkaan. Tämä kyseinen mittari oli lähiapteekissa se edullisin, siksi sen valitsin.

                                    FreeStyle -verensokerimittari

Sisältää säilytyspussin, mittarin, 10 liuskaa, 10 piikkiä ja pistolaitteen


Ei satu yhtään, sama kuin joskus nuppineulalla pistää sormeen

Laita liuska koneeseen, se käynnistyy siitä ja sitten vaan verta tikkuun

Laite piippaa kun se on saanut tarpeekseen

Kaikki mukana, näyttö kylläkin sammuu itsestään

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Miksi EI jauhoille!

Miksi en voisi syödä leipää ja muita viljatuotteita, niistähän saa kuituja ja vatsan hyvinvoinnin vuoksi niitä olisi hyvä syödä?


Valkoiset jauhot:

-  viljasta on kaikki tärkeimmät osat kuorittu pois ja vain sisin osa jätetty käytettäväksi. Kuoressa ja päällikerroksissa ovat kaikki ravinteet ja viljan rasvat. Koska jauhojen täytyy säilyä pitkään, nämä muuten härskiintyvät rasvat poistetaan.

Valkoisen jauhon vaikutus verensokeriin on samaa luokkaa sokerin kanssa. Eli elimistö muuttaa sen glykoosiksi ja näin se nopeasti nostaa veren sokeripitoisuutta. Nopeasta noususta johtuen haima tuottaa insuliinia ja yrittää tasoittaa verensokeria ja niinpä se myös nopeasti laskee,



Täysjyväjauhot:

- ruisleipä miehen tiellä pitää. Näin varmaan ennen olikin, kun leipä oli kokonaan puhdasta viljaa ja heti viljojen jauhatuksen jälkeen leivottu. Mutta nykyään ruisleipäkin sisältää valkoista jauhoa eli vehnäjauhoja ja lisättyä vehnägluteenia ja sokeria. Sen pitää maistua hyvältä ja olla pehmoista, siihen meidät on totutettu vain olemmeko me itse sitä toivoneet, mene ja tiedä!

Mihin voi enää luottaa kun ei edes ruisleipään?
Lue lisää: Luulitko syöväsi täysjyväruisleipää!


Kuva:yle.fi/vatsa on turvonnut kuin rantapallo
Miten leivän syönti sitten vaikuttaa migreeniin?

Taas on mentävä kaiken "pahan" alkuun eli sokeriin.

Kasvit varastoivat ylimääräisen energian eli sokerin joko tärkkelyksenä, rasvoina tai proteiinina. Viljakasvit varastoivat sokerin jyviin tärkkelyksenä. Kun käytetään koko jyvää hyväksi, tulee kuorikerrosten mukana kaikki viljan vitamiinit ja kivennäisaineet mutta myös kuidut.

Mitä taas kuitu sitten on?

Ravinnosta saatavilla kuiduilla tarkoitetaan imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka eivät sula ihmisen ruoansulatuksessa eikä niistä saada ravintoenergiaa. Miksi ihmeessä pitäisi sitten syödä jotain mitä elimistö ei voi käyttää hyväkseen, eikö se olekin hevosen ruokaa!

Ihmisen ruoansulatuskanavassa ei ole kuituja hajoittavia entsyymejä, mutta paksusuolen mikrobit pystyvät hajoittamaan ja käyttämään osan kuiduista hyväkseen. Niiden aineenvaihdunnasta syntyy hormonien esiasteita ja K-vitamiinia, rasvahappoja solujen ravinnoiksi jne. Eli monen tärkeän tehtävänsä lisäksi toimivat elimistön puolustusjärjestelmän ylläpitäjänä. Siinä sitä titteliä kerrakseen pienille eliöille. Kuidut myös ehkäisevät ummetusta, hidastavat vatsan tyhjennystä eli ruokahalua, nopeuttavat jätteenkäsittelyä ja poistavat tehokkaasti vieraita kemikaaleja sekä myös kolesterolia.


Päivittäinen kuidun tarve on noin 25-35g kuitua. Tässä hiukan osviittaa minkä verran eri ruoka-aineissa on kuitua. Esimerkiksi kukaan ei varmaankaan syö kuivattua basilikaa 100g päivässä. Mutta monipuolisesti syömällä hedelmiä, kasviksia, pari täysjyväleipää, puuroa ja marjoja, niin tarpeen saa täytettyä.

  • RUISLESE 39g / 100g
  • BASILIKA 38 g
  • VEHNÄLESE 37,5
  • TÄYSJYVÄNÄKKILEIPÄ 21g
  • SUKLAA, 80% TUMMA 15g
  • TÄYSJYVÄRUISLEIPÄ 14,7g
  • SEKALEIPÄ 11,2g
  • RUSINA 9,7g
  • HERNE 5,5g
  • PORKKANA 2,4g
  • OMENA 1,8g
  • PERUNA 1,4g
Tiedot: Fineli

Puhuinko nyt itseni jauhopussiin. Otsikko oli miksi EI jauhoille. Tässähän läpisen itsekseni viljojen ja kuidun terveysvaikutuksista vaikka pitäisi todeta muuta. Ei, siihen en lähde mukaan. Tehköön muut sitä, esim. paleo, vhh, yms. ruokavaliot. Kun olen kerran saanut maistaa kunnon ruisleipää voin kera, en siitä luovu. Ainoastaan ruokavaliomuutoksen aluksi luovuin. Vatsa oli saatava tasapainoon ja oli hyvä nähdä mitä muutama kuukausi erossa tekisi, kun sitten pikkuhiljaa aloitin taas leivän syönnin. Ensin täysjyvänäkkärillä ja hitaasti oikean täysjyväruisleivän lisäämisellä.

Ennen suurin ongelmani olivat valkoiset jauhot. Vaalea leipä, pulla, makaroni, keksit ym eli kaikki hyvänmakuinen ja ah, niin ruokahalua lisäävää. Niin, juuri se, että niitä syömällä hetken päästä oli taas nälkä. Verensokeri nousi huimaa vauhtia ja hetken päästä laski vielä nopeammin ja aivot käskivät taas jääkaapille. Ja sama taas alusta. Rajut verensokerin heittelyt ovat ainakin minulla yksi migreenin laukaiseva tekijä.

Kun taas aloitin leivän syönnin, oli pakko tutustua niiden sisältöön. MITÄH, minua on huijattu. Ruisleipäni sisältääkin vehnäjauhoja ym lisättyjä aineita, puhumattakaan lisäaineista.

Keräsin tähän vertailun vuoksi muutaman tunnetuimman leivän. Huomioi lisätyt muut jauhot sekä vehnäproteiini.




Täysjyväruisjauho ja rouhe (42%)
Vehnäjauho
Vesi, suola, hiiva
Ruislese
Sihtiruisjauho
Ohra- ja ruismallasuute
Perunahiutale
Vehnäproteiini
Ruismallas

Hiilihydraatit 44g /100g
josta sokereita 1,9 g
Ravintokuitu 10 g



Täysjyväruisjauho ja -rouhe (72%)
Vesi
Ruislese
Hiiva
Merisuola


Hiilihydraatit 44g /100g
joista sokereita 3,0 g
Ravintokuitu 16 g




Täysjyväruisjauho (85%)
Vesi
Hiiva
Merisuola


Hiilihydraatit 49g /100g
josta sokereita 2,4 g
Ravintokuitu 15 g



Täysjyväjauho,
Rouhe ja ruislese 45%
Vesi, Merisuola
Vehnäjauho
Hiiva
Vehnäproteiini
Ruismallas

Hiilihydraatit 39g /100g
josta sokereita 2,8 g
Ravintokuitu 10 g


Vehnäjauho
Vesi, suola, sokeri
Rypsiöljy
Hiiva

Hiilihydraatit 45g /100g
josta sokereita 0,8 g
Ravintokuitu 3,6 g



Kun näitä leipiä vertaa toisiinsa, ei suuria eroja ole hiilihydraattien ja sokerien osalta. Täysjyväleivissä on jopa enemmän sokeria kuin vaaleassa paahtoleivässä. Ero tuleekin siinä, että vaalea paahtoleipä itsessään on kuin pullaa. Hyvin vähän kuitua, jolloin elimistö pystyy muuttamaan syödyn vehnän nopeasti glukoosiksi ja energian verenkiertoon. Täysjyvissä taas juuri kuitu hidastaa rukiin sulamista ja sen vaikutus verensokeriin on hitaampi.

Juuri tällä on merkitystä migreenin syntyyn. Nopeasta verensokerin noususta ja siitä johtuvasta nopeasta laskusta eli alhaisesta verensokerista. Tämä aiheuttaa elimistössä stressitilanteen, jolloin vereen erittyy kortisolia ja adrenaliinia, koska elimistö yrittää nostaa verensokerin normaaliksi.

Siitä lisää seuraavassa postauksessa, kun olen tehnyt ensin testin, että annan verensokerin laskea alas yli neljän tunnin syömisvälillä. Tämä aiheuttaa minulle ehdottomasti ja takuuvarmasti migreenikohtauksen. Teen sen kuitenkin yhteiseksi hyväksi ja olen ostanut sitä varten jopa verensokerimittarin. Odotan mielenkiinnolla laskeeko verensokerini alle neljän, mikä on terveillä (ei diabetikoilla) paastotason raja-arvona.

Siitä ja verensokerimittauksesta lisää seuraavaksi.



Leivästä ja viljoista ja niiden terveellisyydestä löytyy paljon eri näkökantoja. Niistä voi löytyä totuuden siemen tai sitten voi vain itse kokeilla sopiiko ne vatsalle. Hankalaa, mutta kun yksinkertaistaa ruokavalion ja kokeilee mikä ruoka-aine sopii elimistölle, uskallan luvata, että lopussa kiitos seisoo.

Tässä lisää mielipiteitä leivästä:

Tehy: Leivän mentävä aukko
Keventäjät: Leipäkö myrkkyä
Leipätiedotus: Mitä leipä ja viljat oikein 
Leipätiedotus: Usein kysyttyä

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Herkät migreenikot!?

Migreenin pääasiallinen syy on geneettisesti määritelty herkkyys. Migreenipotilaiden neurofysiologisissa ja aivojen toiminnallisissa kuvantamistutkimuksissa on todettu sekä alentunut sensorinen hermoärsytyskynnys että lisääntyneet neuraaliset vasteet. Kohtauksia laukaisevat hyvin erilaiset ympäristötekijät ja joukko sisäisiä altisteita 
Lue lisää: Kuinka migreeni kesytetään


Olen saanut geneettisen herkkyyden migreeniin perintönä äidiltäni. Tutkijat ovat löytäneet tiettyjä geenejä, jotka nähtävästi vaikuttavat migreenin syntyyn. Geenit koodaavat elimistön hormonien ja hermoston toimintaa. Nämä tietyt geenit ovat luultavasti häirikkögeenejä, jotka antavat väärää infoa ja siksi hermosto toimii hiukan hysteerisesti tietyissä tilanteissa ja tiettynä aikana.




MIKÄ MIGREENI ON

Migreeni on aivojen sairaus, joka johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöstä


-koko elimistön kohtauksellinen tila

-krooninen aivorungon sairaus
-toistuvat, invalidisoivat päänsärkykohtaukset
-keskushermosto toimii poikkeuksellisesti
-näkö, kuulo, haju herkistyy
-iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, nestettä kerääntyy elimistöön
-autonomisen hermoston toimintahäiriöitä

Migreeni on sekä hermostollinen että verisuoniperäinen tapahtuma. Migreenikohtaus alkaa kun verisuonet laajenevat ja ikään kuin tulehtuvat hermostollisen ärsytyksen seurauksena.


Migreenikohtaus lähtee liikkeelle aivoista tarkemmin sanottuna aivojen hypotalamus-osasta, joka säätelee mm. ruokahalua ja mielialaa. Viesti kulkee hermosoluissa ja saa aikaan mm. väsymyksen, ruokahalun muuttumisen ja aistien herkistymisen tunteita.


-esioireisiin voi liittyä palelua, mielialan muutoksia, vatsaoireita, kalpeutta

-näköhäiriöt, raajojen puutuminen, sanojen löytymisen vaikeus, jopa kyvyttömyys puhua

Luulin ennen, että olen erityisen herkkä ihminen, koska välillä tunsin kosketukset, äänet ja valot ärsyttävinä. Suurin luuloni oli, että minulla on mielettömän hyvä haju- ja makuaisti. Saatoin haistaa ihmisestä, jos hän asui hometalossa. Välillä maistoin kananmunassa kalan maun (en tiennyt, että kanoille syötetään kalarehua). Sama maku tuntui myös maidossa. Ei, en taidakaan olla erityisen herkkä enkä omaa hyvää haju-  ja makuaistia vaan kaikki johtuukin migreenistä. Migreenin ennakko-oireissa hermosto ylireagoi ja migreenikon haju-, maku-, näkö- ja kuuloastit herkistyvät ja ylireagoivat.

Tutkimustiedon perusteella he ovat kohtausten väliaikoinakin herkistyneitä sekä miellyttäville että ikäville tuoksuille. He aistivat muun muassa vanilliinin tuoksun verrokkeja matalammilla pitoisuuksilla. Lisäksi ne migreenipotilaat, joiden hajuaisti on herkistynyt kohtauksen aikana, pystyvät erottamaan asetonin pienemmissä pitoisuuksissa. Migreenipotilaiden ja verrokkien mielipide asetonin hajun epämiellyttävyydestä ei kuitenkaan poikkea, joten migreenipotilaan hajuaisti toimii normaalisti.
Valo- ja ääniherkkyyden spesifisyys migreeniä diagnosoitaessa on noin 85 %, haju- ja makuaistin osalta se on jopa 99 %.

Kuva:Terve.fi/Liikunta vaimentaa lihavuusgeenit

Geenit ovat tavallaan elimistön käyttöjärjestelmä. Ne koodaavat miten mikäkin toimii. Ne ohjaavat ja käskevät elinten valmistamaan proteiineja, hormoneja, hermoston ja kipujärjestelmän välittäjäaineita ym. Ne säätelevät, käskevät ja kieltävät ja jos näissä toiminnoissa on jo alkujaan virheellisiä koodeja, ihminen sairastuu tietyissä olosuhteissa ja tiettynä aikana.

Migreenigeenit ovat siellä olemassa, mutta eivät kuitenkaan aina ole valmiudessa. Eri ihmisillä eri laukaisevat tekijät aiheuttavat migreenikohtauksen.
Myös muidenkin sairauksien syntyyn on löytynyt geenien ja ympäristötekijöiden yhteys:


Tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavat paitsi geenit myös elämäntavat: tauti puhkeaa epäedullisten geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta.
Painon nousu, vähäinen liikunta, runsasrasvainen ja vähäkuituinen ruoka ja tupakointi nopeuttavat tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. Normaalipaino ja runsas liikunta puolestaan ehkäisevät sairastumista, vaikka olisi perinyt paljonkin diabetekselle altistavia geenimuutoksia.


- Perinnöllisyyden ja ympäristön yhteisvaikutuksen osoittaa se, että tyypin 1 diabetesta sairastavien määrä on kasvanut 1950-luvulta lähtien viisin–kuusinkertaiseksi, vaikka geenimme eivät ole muuttuneet tässä ajassa mihinkään, Ilonen havainnollistaa.

- Todennäköisesti sairastumista selittävät monet erilaiset ympäristötekijöiden ja geenien yhdistelmät. Yhä varmemmalta näyttää, että varhaislapsuus on tärkeää aikaa, jolloin sekä ravitsemus että virustulehdukset voivat vaikuttaa sairastumiseen. Ilmeisesti merkitystä on myös suolen limakalvojen vastustuskyvyllä ja bakteereilla, Ilonen arvioi.Diabetes.fi/Geenien kierre avautuu


Geenitutkijoiden mukaan ravitsemus vaikuttaa geenien rakenteisiin ja toimintoihin. Voimme vaikuttaa ravitsemustekijöillä, ilmenevätkö geenivirheet vai eivät. 


Jos migreeni todella on geenien muovaama herkkyys hermoston kohtauksille, verenkierron muuttumiselle, hormonien ja proteiinien ym aineiden epätasapainolle, voiko niin yksinkertainen asia kuin ruoka vaikuttaa tähän kaikkeen. Kyllä vaan voi.


Olen henkilökohtaisesti päässyt kokeilemaan ruokavalion vaikutusta sairauteeni. Näyttö on niin vahva etten millään voi enää palata entiseen. Tiedän nyt, että omaan migreenigeenejä ja tuskinpa saan niitä pois tai edes muutettua niitä. Tällä hetkellä uskon, että vain elämäntapani pitää migreenin kurissa. Toisaalta mikä on se toinen vaihtoehto. Syödä epäterveellisesti ja odottaa mitä muita sairauksia vuosien saatossa tulee eteeni.

Lue lisää migreenigeeneistä

Myös täältä löytyy lisää asiasta

Myös migreenilehdessä asiasta